Post by Junie on Jan 1, 2009 18:48:27 GMT 2
//Tänne Princess siis Kiran kanssa. \o7 (Okei, aloitukset on vaikeita.. .___.' *kirjoitti varmaan viisi eri aloitusta*)//
Sumu oli niin paksua, että sitä olisi melkein voinut leikatalla veitsellä.
Se peitti merimiehet näkyvistä ja vain jatkuva valitus sekä kiroaminen kertoi heidän olevan siellä.
Kronos tosin olisi halunnut olla missä tahansa muualla, muttei siellä. Huterassa purkissa, joka saattaisi hajota minä hetkenä palasiksi, alapuolella vellova vesimassa...
Naga puristi rystyset valkoisena kaidetta ja antoi komeasti ylen.
Merisairaus oli iskenyt välittömästi, kun hän oli madellut alukseen. Vaikka hän ei ollut syönyt koko matkan aikana, pelkkä ajatuskin ruoasta sai hänen kasvonsa vihertämään ja kädet haparoimaan ämpäriä.
Ei, mieluummin hän paastoaisi maihin pääsyyn asti.
Jos he nyt koskaan pääsisivät maihin asti.
Naga alkoi vakaasti uskoa, että he seilasivat ympyrää, osuisivat koralliriuttaan ja uppoaisivat. Eikä hän osannut uida!!
"..Jääpähän minusta ainakin komea ruumis..", mies mutisi ja pyyhkii suutaan nenäliinaan.
Sitten hän oikaisi selkänsä, veti syvään, mutta varovasti henkeä ja katseli valppaasti ympärilleen.
Alus oli nimeltään Neptune. Sitä ei oltu ulkonäöllä pilattu, eikä myöskään sen kapteeniakaan.
Kapteeni oli pitkä mies, jolla oli ahavoituneet kasvot, mutta terävästä älystä kertovat tummat silmät. Mies oli kertonut nimekseen Aaron Belial, mutta miehistö kutsui häntä 'kultakurkuksi'. Syytä moiseen Kronos ei tiennyt ja kun hän oli koettanut kysyä asiasta eräältä merimieheltä, tämä oli vain nauranut hänelle.
Eikä naga ollut kysynyt toiste.
Sumu oli niin paksua, että sitä olisi melkein voinut leikatalla veitsellä.
Se peitti merimiehet näkyvistä ja vain jatkuva valitus sekä kiroaminen kertoi heidän olevan siellä.
Kronos tosin olisi halunnut olla missä tahansa muualla, muttei siellä. Huterassa purkissa, joka saattaisi hajota minä hetkenä palasiksi, alapuolella vellova vesimassa...
Naga puristi rystyset valkoisena kaidetta ja antoi komeasti ylen.
Merisairaus oli iskenyt välittömästi, kun hän oli madellut alukseen. Vaikka hän ei ollut syönyt koko matkan aikana, pelkkä ajatuskin ruoasta sai hänen kasvonsa vihertämään ja kädet haparoimaan ämpäriä.
Ei, mieluummin hän paastoaisi maihin pääsyyn asti.
Jos he nyt koskaan pääsisivät maihin asti.
Naga alkoi vakaasti uskoa, että he seilasivat ympyrää, osuisivat koralliriuttaan ja uppoaisivat. Eikä hän osannut uida!!
"..Jääpähän minusta ainakin komea ruumis..", mies mutisi ja pyyhkii suutaan nenäliinaan.
Sitten hän oikaisi selkänsä, veti syvään, mutta varovasti henkeä ja katseli valppaasti ympärilleen.
Alus oli nimeltään Neptune. Sitä ei oltu ulkonäöllä pilattu, eikä myöskään sen kapteeniakaan.
Kapteeni oli pitkä mies, jolla oli ahavoituneet kasvot, mutta terävästä älystä kertovat tummat silmät. Mies oli kertonut nimekseen Aaron Belial, mutta miehistö kutsui häntä 'kultakurkuksi'. Syytä moiseen Kronos ei tiennyt ja kun hän oli koettanut kysyä asiasta eräältä merimieheltä, tämä oli vain nauranut hänelle.
Eikä naga ollut kysynyt toiste.