Post by bloodywolf on Sept 24, 2012 21:33:35 GMT 2
//Eipä tuo paljoa paina : D//
Terryn helpotukseksi Yaradan ei ollut joko ymmärtänyt (jos ei, niin tuo oli kyllä melkoisen törppö) tai sitten mies ei välittänyt siitä mitä oli kuullut hänestä. Terry uskaltautui ajattelemaan, että ehkä jälkimmäinen vaihtoehto olisi oikein. Mies ei näyttänyt ainakaan paljon kiinnittävän noiden sanoihin mitään huomiota.. Poika rauhoittui silminnähden kun vetehinen laski kätensä hänen olkapäälleen ja kertoi ettei kuullut enää miehiä.. ja kaiken tämän jälkeen he voisivat mennä lähimpään kylään ja jäädä johonkin mukavaan majataloon yöksi. Terrystä se kuulosti hyvältä, ja poika hymyili pienesti vaikka näytti vieläkin hiukan pelokkaalta. Hänen olonsa oli kuitenkin turvallinen kun Yaradan oli tuossa ja puhui hänelle noin lempeällä äänellä - hänestä tuntui ettei todella ollut enää mitään hätää, mies kyllä suojelisi häntä.. niinkuin oli suojellut aiemminkin vaikka hän olikin epäillyt hetken että tuo olisi jättänyt hänet pulaan. Olipa ollut typerä ajatus..
Terry punastui kun toinen otti häntä leuan alta sormillaan hellästi kiinni ja sanoi että hän saisi nukkua tuon vieressä jos haluaisin. Terry käänsi katseensa ujosti pois, vaikka olikin mielissään tuon sanoista... totta kai hän halusi Yaradanin viereen nukkumaan, tuo oli niin mukava ja hellä ja kiltti..mutta häntä vain punastutti ja hän ei halunnut kokoajan punastella tuon edessä.. kaiken päälle nyt ei ehkä ollut sopivin hetki alkaa hempeillä.
Poika naurahti hiukan vaivaantuneesti kun mies nuuhkaisi hänen niskaansa. Heidän pikku piilopaikassaan alkoi olla tukalaa ja ahtauden lisäksi myös hikistä, ja Terrykin oli melkein puoliksi Yaradanin sylissä koska kivikeon sisällä mahtui hädin tuskin liikkumaan. Onneksi vaikutti siltä että miehet olivat lähteneet näkösältä ja noiden äänet olivat kaikonneet kauemmas, he pääsisivät vihdoin kömpimään pois kolostaan.
Päästyään ulos puoliverinen alkoi katsella ympärilleen hädissään. Hän ei nähnyt Yaradanin lisäksi ketään, mutta oli hermostunut ja pelkäsi että kohta jostain puun takaa ilmestyisikin joku kytikselle jäänyt mies joka kävisi heidän kimppiuunsa heti kun saisi mahdollisuuden. Onneksi ketään ei kuitenkaan ilmestynyt. Terry oli peloissaan miesten vuoksi, mutta häntä hermostutti myös metsän pimeys..
Terry tarttui vetehisen käteen ja kiemursi toisen kätensä tuon käsivarren ympärillen.
"Mennään, haluan pois täältä.." hän vikisi ja painautui toista vasten katsellen edelleen ympärilleen vainoharhaisesti. Hän kaipasi nyt todellakin lämmintä ja mukavaa huonetta.. Ja hän halusi nimenomaan jakaa sen Yaradanin kanssa. Hänen olonsa tuntui lämpimämmältä toisen lähellä.
Terryn helpotukseksi Yaradan ei ollut joko ymmärtänyt (jos ei, niin tuo oli kyllä melkoisen törppö) tai sitten mies ei välittänyt siitä mitä oli kuullut hänestä. Terry uskaltautui ajattelemaan, että ehkä jälkimmäinen vaihtoehto olisi oikein. Mies ei näyttänyt ainakaan paljon kiinnittävän noiden sanoihin mitään huomiota.. Poika rauhoittui silminnähden kun vetehinen laski kätensä hänen olkapäälleen ja kertoi ettei kuullut enää miehiä.. ja kaiken tämän jälkeen he voisivat mennä lähimpään kylään ja jäädä johonkin mukavaan majataloon yöksi. Terrystä se kuulosti hyvältä, ja poika hymyili pienesti vaikka näytti vieläkin hiukan pelokkaalta. Hänen olonsa oli kuitenkin turvallinen kun Yaradan oli tuossa ja puhui hänelle noin lempeällä äänellä - hänestä tuntui ettei todella ollut enää mitään hätää, mies kyllä suojelisi häntä.. niinkuin oli suojellut aiemminkin vaikka hän olikin epäillyt hetken että tuo olisi jättänyt hänet pulaan. Olipa ollut typerä ajatus..
Terry punastui kun toinen otti häntä leuan alta sormillaan hellästi kiinni ja sanoi että hän saisi nukkua tuon vieressä jos haluaisin. Terry käänsi katseensa ujosti pois, vaikka olikin mielissään tuon sanoista... totta kai hän halusi Yaradanin viereen nukkumaan, tuo oli niin mukava ja hellä ja kiltti..mutta häntä vain punastutti ja hän ei halunnut kokoajan punastella tuon edessä.. kaiken päälle nyt ei ehkä ollut sopivin hetki alkaa hempeillä.
Poika naurahti hiukan vaivaantuneesti kun mies nuuhkaisi hänen niskaansa. Heidän pikku piilopaikassaan alkoi olla tukalaa ja ahtauden lisäksi myös hikistä, ja Terrykin oli melkein puoliksi Yaradanin sylissä koska kivikeon sisällä mahtui hädin tuskin liikkumaan. Onneksi vaikutti siltä että miehet olivat lähteneet näkösältä ja noiden äänet olivat kaikonneet kauemmas, he pääsisivät vihdoin kömpimään pois kolostaan.
Päästyään ulos puoliverinen alkoi katsella ympärilleen hädissään. Hän ei nähnyt Yaradanin lisäksi ketään, mutta oli hermostunut ja pelkäsi että kohta jostain puun takaa ilmestyisikin joku kytikselle jäänyt mies joka kävisi heidän kimppiuunsa heti kun saisi mahdollisuuden. Onneksi ketään ei kuitenkaan ilmestynyt. Terry oli peloissaan miesten vuoksi, mutta häntä hermostutti myös metsän pimeys..
Terry tarttui vetehisen käteen ja kiemursi toisen kätensä tuon käsivarren ympärillen.
"Mennään, haluan pois täältä.." hän vikisi ja painautui toista vasten katsellen edelleen ympärilleen vainoharhaisesti. Hän kaipasi nyt todellakin lämmintä ja mukavaa huonetta.. Ja hän halusi nimenomaan jakaa sen Yaradanin kanssa. Hänen olonsa tuntui lämpimämmältä toisen lähellä.