Post by bloodywolf on Feb 6, 2013 19:43:03 GMT 2
"Niin, mennään tätä tietä pitkin ja koetetaan katsoa jos löytyisi jokin hyvä paikka jostain" poika ehdotti. Hänkään ei haluaisi nukkua aivan tien varrella, mutta eri sysitä kuin Daeron; häntä eivät häirinneet eläimet, eivät vaarallisetkaan, mutta hän ei halunnut törmätä mihinkään epämääräisiin hiippareihin. Ei siksi että hän olisi pelännyt, mutta ne olivat hidastaneet hänen matkaansa jo ihan tarpeeksi ja olisi vaihteen vuoksi kiva nukkua yönsä rauhassa kun joutui olemaan vailla majatlopaikkaa.
Lukas hymähti haltiamiehen sanoille osin huvittuneena, osin hiukan harmissaan niiden puolesta joiden lapset lähtivät eivätkä enää pahemmin viitsineet tulla käymään.
"Niin no, isä on niin paljon merellä ja Nat käy töissä että voisi elättää meidät, että se on vähän niinkuin minun hommani huolehtia että äidillä on kaikki hyvin kun Nat ei ole paikalla. Niin se vain on aina ollut" poika sanoi kohauttaen olkapäitään. Ei se häntä ollut oikeastaan koskaan häirinnyt että hän oli ollut vastuullinen äidistään (ja usein myös auttamattoman tumpelosta veljestään), mutta täytyi myöntää että oli kivaa myös saada aikaa itselleen.
Lukas otti mielissään vastaan Daeronin tarjoamia omenoita. Hänkään ei ollut pahemmin syönyt tänään, joten ruoka oli kyllä erittäin tervetullutta!
"Kiitos, otan!" poika henkäisi onnessaan ja otti mieheltä pari omenaa joita alkoi mutustella hyvillään.
"Kuule, oletko sinä pitkään tehnyt tätä työtä..?" poika uteli päätään kallistaen "Vai onko sinulla ollut muita ammatteja ennen kuin rupesit eläinlääkäriksi?"
Lukas hymähti haltiamiehen sanoille osin huvittuneena, osin hiukan harmissaan niiden puolesta joiden lapset lähtivät eivätkä enää pahemmin viitsineet tulla käymään.
"Niin no, isä on niin paljon merellä ja Nat käy töissä että voisi elättää meidät, että se on vähän niinkuin minun hommani huolehtia että äidillä on kaikki hyvin kun Nat ei ole paikalla. Niin se vain on aina ollut" poika sanoi kohauttaen olkapäitään. Ei se häntä ollut oikeastaan koskaan häirinnyt että hän oli ollut vastuullinen äidistään (ja usein myös auttamattoman tumpelosta veljestään), mutta täytyi myöntää että oli kivaa myös saada aikaa itselleen.
Lukas otti mielissään vastaan Daeronin tarjoamia omenoita. Hänkään ei ollut pahemmin syönyt tänään, joten ruoka oli kyllä erittäin tervetullutta!
"Kiitos, otan!" poika henkäisi onnessaan ja otti mieheltä pari omenaa joita alkoi mutustella hyvillään.
"Kuule, oletko sinä pitkään tehnyt tätä työtä..?" poika uteli päätään kallistaen "Vai onko sinulla ollut muita ammatteja ennen kuin rupesit eläinlääkäriksi?"