Post by Deleted on May 25, 2012 16:54:02 GMT 2
//No joo, en itekkään tajunnu miten pitkä tosta tuli ennen kuin painoin "send" nappulaa xD. Sit tulikin sellanen "OHO O___O" reaktio, ku tajusin miten pitkä se oli x)//
Ruhig odotti jokseenkin tuskastuneena Alaricen vastausta hänen sanoilleen. Naisen nostaessa kätensä miehen poskelle miehen ahdistus lisääntyi hieman, sillä hänelle tuli äkkiä mielikuva, kuinka Alarice muuttaisi hellän kosketuksen nyrkiniskuksi tai nipistykseksi tai jotain...
"Kauhukuvat" katkesivat, kun Ruhig tunsi suudelman nenänpäässään ja kuuli Alaricen puhuvan. Ääni oli pehmeä, eikä se enää ollut mitenkään piikikäs, vaan ainoastaan pehmeä.
'Mitähän hän viimeksi sanoi minulle....?'
Ruhig yritti jotenkin muistella mitä nainen oli viime kerralla hänelle sanonut, joka voisi liittyä tähän hetkeen. Jokseenkin siitä illasta oli hieman hämäriä muistikuvia, osittain kiitos miehen silloisen kunnon, mutta kyllä mies nyt pääkohdat muisti...
Sinä olet ihastunut.
Alaricen äänensävy hieman yllätti Ruhigia ja tämä katsoi toiseen jokseenkin tyhjä ilme kasvoillaan. Ensimmäinen reaktio mieheltä oli kulmien kurtistaminen ja näytti siltä kuin salamurhaaja ei oikein tietäisi mistä toinen puhui, tosin Ruhig tiesi nyt vallan hyvin mistä Alarice puhui. Hän oli viime kerrallakin ihmetellyt omaa käytöstään ja nainen oli varsin suoraan töksäyttänyt samat sanat kuin äsken.
Mieskään ei hirveästi ollut muuttunut viime kerrasta, sillä taas alkoi vastaan inttäminen, joskin hieman lievempänä kuin viimeksi:
"Ai minä vai?"
Ruhig kysyi jokseenkin epäuskoisella äänellä, jossa oli myös hieman hämmästystä mukana. Jotenkin sellainen asia kuin ihastuminen ei mahtunut miehen sanavarastoon tai ainakaan hänen kohdalleen. Jos ainoa asia mihin Ruhig elämänsä aikana oli ihastunut oli jokin upea miekka tai täydellisyys, niin miten hitossa hän voisi olla ihastunut johonkuhun henkilöön? Sitä paitsi salamurhaajat eivät ihastuneet, he vain lahtasivat porukkaa ja tekivät kaikkensa järjestön eduksi.
Ruhig parka oli niin onneton omien tunteidensa käsittelyssä, ettei hän osannut ynnätä yhtä yhteen, eli liittää omia tuntemuksiaan ja käytöstään kohtaamisiinsa Alaricen kanssa. Niin ja tilanteita joissa he olivat olleet/olivat tällä hetkellä...
Mies siirsi jokseenkin mietteliään katseensa pois Alaricen silmistä. Jotenkin hän nyt ei voinut uskoa/myöntää, että hän olisi muka ihastunut... Pyh.
"Eivät salamurhaajat ihastu..."
Ruhig sanoi ja siirsi katseensa taas Alariceen. Mies ei näyttänyt mitenkään vihaiselta tai ilkeältä, vaan pikemminkin pohtivalta ja epäluuloiselta. Hän halusi enemmän perusteita toisen väitteelle (muutakin kuin vain sen, että Alarice oli muka aina oikeassa....), eikä myöntäisi mitään, ennen kuin saisi järkevät perusteet. Palikka salamurhaaja kun ei voinut myöntää tällaisia "hempeämmänpuolen" asioita itselleen saatika sitten toisille.
"Me vain tapamme toisia. Ei meillä ole aikaa moiseen tunteiluun..."
Ruhig ei ihan tajunnut, että hän puhui koko ajan itseään pussiin. Siinähän ei ollut mitään tunteilemista, että hieman pussaili jonkun kanssa kotonaan ja sitten vielä istui tämän kanssa mukavasti sohvalla syleilemässä ja keskustelemass "henkeviä".
// Aa~ Faniklubi<3 Ruhigia saa vähän kiusata, ku se on niin palikka x)//
Ruhig odotti jokseenkin tuskastuneena Alaricen vastausta hänen sanoilleen. Naisen nostaessa kätensä miehen poskelle miehen ahdistus lisääntyi hieman, sillä hänelle tuli äkkiä mielikuva, kuinka Alarice muuttaisi hellän kosketuksen nyrkiniskuksi tai nipistykseksi tai jotain...
"Kauhukuvat" katkesivat, kun Ruhig tunsi suudelman nenänpäässään ja kuuli Alaricen puhuvan. Ääni oli pehmeä, eikä se enää ollut mitenkään piikikäs, vaan ainoastaan pehmeä.
'Mitähän hän viimeksi sanoi minulle....?'
Ruhig yritti jotenkin muistella mitä nainen oli viime kerralla hänelle sanonut, joka voisi liittyä tähän hetkeen. Jokseenkin siitä illasta oli hieman hämäriä muistikuvia, osittain kiitos miehen silloisen kunnon, mutta kyllä mies nyt pääkohdat muisti...
Sinä olet ihastunut.
Alaricen äänensävy hieman yllätti Ruhigia ja tämä katsoi toiseen jokseenkin tyhjä ilme kasvoillaan. Ensimmäinen reaktio mieheltä oli kulmien kurtistaminen ja näytti siltä kuin salamurhaaja ei oikein tietäisi mistä toinen puhui, tosin Ruhig tiesi nyt vallan hyvin mistä Alarice puhui. Hän oli viime kerrallakin ihmetellyt omaa käytöstään ja nainen oli varsin suoraan töksäyttänyt samat sanat kuin äsken.
Mieskään ei hirveästi ollut muuttunut viime kerrasta, sillä taas alkoi vastaan inttäminen, joskin hieman lievempänä kuin viimeksi:
"Ai minä vai?"
Ruhig kysyi jokseenkin epäuskoisella äänellä, jossa oli myös hieman hämmästystä mukana. Jotenkin sellainen asia kuin ihastuminen ei mahtunut miehen sanavarastoon tai ainakaan hänen kohdalleen. Jos ainoa asia mihin Ruhig elämänsä aikana oli ihastunut oli jokin upea miekka tai täydellisyys, niin miten hitossa hän voisi olla ihastunut johonkuhun henkilöön? Sitä paitsi salamurhaajat eivät ihastuneet, he vain lahtasivat porukkaa ja tekivät kaikkensa järjestön eduksi.
Ruhig parka oli niin onneton omien tunteidensa käsittelyssä, ettei hän osannut ynnätä yhtä yhteen, eli liittää omia tuntemuksiaan ja käytöstään kohtaamisiinsa Alaricen kanssa. Niin ja tilanteita joissa he olivat olleet/olivat tällä hetkellä...
Mies siirsi jokseenkin mietteliään katseensa pois Alaricen silmistä. Jotenkin hän nyt ei voinut uskoa/myöntää, että hän olisi muka ihastunut... Pyh.
"Eivät salamurhaajat ihastu..."
Ruhig sanoi ja siirsi katseensa taas Alariceen. Mies ei näyttänyt mitenkään vihaiselta tai ilkeältä, vaan pikemminkin pohtivalta ja epäluuloiselta. Hän halusi enemmän perusteita toisen väitteelle (muutakin kuin vain sen, että Alarice oli muka aina oikeassa....), eikä myöntäisi mitään, ennen kuin saisi järkevät perusteet. Palikka salamurhaaja kun ei voinut myöntää tällaisia "hempeämmänpuolen" asioita itselleen saatika sitten toisille.
"Me vain tapamme toisia. Ei meillä ole aikaa moiseen tunteiluun..."
Ruhig ei ihan tajunnut, että hän puhui koko ajan itseään pussiin. Siinähän ei ollut mitään tunteilemista, että hieman pussaili jonkun kanssa kotonaan ja sitten vielä istui tämän kanssa mukavasti sohvalla syleilemässä ja keskustelemass "henkeviä".
// Aa~ Faniklubi<3 Ruhigia saa vähän kiusata, ku se on niin palikka x)//