Post by Deleted on Apr 24, 2012 18:57:34 GMT 2
Ruhig palasi taas tiiviimmin tähän hetkeen, kun hän tunsi naisen otteen hieman tiukentuvan ympärillään. Alaricen vilkaistessa miehen käsiä, jotka olivat juuri vaihtaneet paikkaa, seurasi Ruhigin katse perässä ja tajutessaan missä kädet olivatkaan, laajenivat miehen silmät lautasen kokoisiksi. Hänhän piteli toista kuin mitäkin tuttavaa!
Samassa jokin koski Ruhigin poskea ja tämä käänsi katseensa takaisin Alariceen, joka oli juuri sipaissut tämän poskea sormellaan. Puna nousi jälleen Ruhigin kasvoille, kun hän kuuli mitä nainen sanoi. Ei siinä muuten mitään, mutta kun nainen oli tavallaan oikeassa. Miehestä oli jostain syystä mukavan tuntuista, kun toinen oli tässä lähellä. Ruhig tosin yritti kieltää kaiken mielessään, mutta hänestä alkoi tuntua, että se oli kovin turhaa.
Eikä se minua haittaa, päin vastoin. Voimmehan me jatkaa siitä mihin viimeksi jäimme
Hetken aikaa Ruhigilla löi tyhjää mitä toinen tarkoitti. Mies kohotti hieman kulmiaan ja hänen päänsä päällä leijui valtava kysymysmerkki.
"Mitä...."
Samassa Ruhig tajusi (tai ainakin luuli tajuavansa...) mitä toinen tarkoitti, kerta puhui tuollaiseen äänensävyyn ja vielä hymyilikin kaiken päälle. Nyt nuorukainen meni vielä punaisemmaksi (jos se enää oli edes mahdollista....). Hämmentyneenä hän yritti sanoa jotain, mutta sanat jäivät taas kurkkuun. Ruhig näytti jälleen kalalta, joka oli eksynyt kuivalle maalle, kun hän katsoi Alaricea silmät selällään ja aukoi suutaan vimmatusti. Mies ei ääneen myöntynyt toisen sanoihin, mutta toisaalta, eipä hän mitään kieltänytkään~
//AAARRGGHH hajosin tuolle tonttulauseelle ja sain samalla taas fanart idean xDDD Voi Alarice, sinulla ei ole hajuakaan millaisen tontun kanssa olet tekemisissä... xD//
Samassa jokin koski Ruhigin poskea ja tämä käänsi katseensa takaisin Alariceen, joka oli juuri sipaissut tämän poskea sormellaan. Puna nousi jälleen Ruhigin kasvoille, kun hän kuuli mitä nainen sanoi. Ei siinä muuten mitään, mutta kun nainen oli tavallaan oikeassa. Miehestä oli jostain syystä mukavan tuntuista, kun toinen oli tässä lähellä. Ruhig tosin yritti kieltää kaiken mielessään, mutta hänestä alkoi tuntua, että se oli kovin turhaa.
Eikä se minua haittaa, päin vastoin. Voimmehan me jatkaa siitä mihin viimeksi jäimme
Hetken aikaa Ruhigilla löi tyhjää mitä toinen tarkoitti. Mies kohotti hieman kulmiaan ja hänen päänsä päällä leijui valtava kysymysmerkki.
"Mitä...."
Samassa Ruhig tajusi (tai ainakin luuli tajuavansa...) mitä toinen tarkoitti, kerta puhui tuollaiseen äänensävyyn ja vielä hymyilikin kaiken päälle. Nyt nuorukainen meni vielä punaisemmaksi (jos se enää oli edes mahdollista....). Hämmentyneenä hän yritti sanoa jotain, mutta sanat jäivät taas kurkkuun. Ruhig näytti jälleen kalalta, joka oli eksynyt kuivalle maalle, kun hän katsoi Alaricea silmät selällään ja aukoi suutaan vimmatusti. Mies ei ääneen myöntynyt toisen sanoihin, mutta toisaalta, eipä hän mitään kieltänytkään~
//AAARRGGHH hajosin tuolle tonttulauseelle ja sain samalla taas fanart idean xDDD Voi Alarice, sinulla ei ole hajuakaan millaisen tontun kanssa olet tekemisissä... xD//