Post by Nekosan on Dec 23, 2011 6:05:53 GMT 2
//taino ei mitään >DD//
Liam katsoi nojatuolistaan, kuinka hänen sisarensa istui liian lähellä blondia. Rafin ilme oli sangen huvittava ja tavallaan leipuri nautti siitä, että tällä kertaa blondi oli ahtaalla. Esmeralda näytti olevan hyvin kiinnostunut komeasta nuorukaisesta.
Rafaelin apua pyytävä katse oli suloinen, mutta pirullisena mies vain kohotti kulmiaan viatomasti. Kauniin neidon kysymykseen vastattiin ja leipurin pitä yrittää pitää pokkaa, sillä hän tiesi blondin luulevan, että Esme säikähtäisi moista. Päinvastoin, naisen silmiin syttyi kiilto ja tämä painautui vielä enemmän lähemmäs toista.
"Niinkö? Vau, kuulostaa sangen kiehtovalta. Sinähän olet vaarallinen mies..", mustatukka kujeili ja tuijotti kiiltävin syvän sinisillä silmillään. Sitten tämä lähestyi toisen korvaa hitaasti ja Liamissa heräsi pieni suuttumus.
"..Ja minä rakastan vaaroja~", nainen kuiskasi blondin korvaan viettelevästi. Tummahiuksinen mies hillitsi itseään, ettei mennyt repimään sisarensa irti toisesta. Leipuri yskäisi kuuluvasti pari kertaa, mutta ei saanut sisarensa huomiota helteämään blondista.
"Esme-rakas, anna toiselle edes tilaa hengittää", Liam yritti ystävällisesti pelastaa rakastaan viettelijättären kynsistä. Onneksi isoäiti oli puolikuuro, eikä pahemmin kuullut heidän juttujaan.
"Kerro lisää itsestäsi komistus", nainen kujersi ja painoi toisen kätensä blondin reidelle.
"Esmeralda, pikkuveljelläsi olisi asiaa sinulle!", leipuri huhuili nojatuolistaan, mutta neitonen ei kuunnellut sanakaan. Kun nainen alkoi hivelemään blondin reittä viettelevästi, ei enää tummahiuksisen miehen hermot kestäneet.
"Enkeli, jätä Rafael rauhaan!", leipuri huudahti ponnahtaen tuolistaan ylös. Jopa huonokuuloinen isoäiti vilkaisi heihin päin. Mustahiuksinen nainen taas katsoi veljeensä silmät sirillään ja saattoi kuulla kuinka nainen sähähti.
"Älä ikinä käytä tuota nimeä enää!", Esmeralda sähähti käärmeen tavoin ja päästi hetkeksi blondista irti. Ainakin leipuri oli saanut toisen irti Rafista, mutta nyt kaikki katsoivat häntä.
Tummahiuksinen huomasi kuinka sinisilmäinen nainen alkoi virnuilemaan pirullisesti, ennen kun tämä purskahti itkuun.
"Olet ilkeä Espé! Loukkasit minua hyvin syvästi nyyh..", Esmeralda parahti muka itku kurkussa ja heittäytyi blondin syliin, Liam kyllä näki esityksen läpi.
"Älä viitsi esittää, kuka tahansa huomaa, ettet ole tosissasi!", Liam tuhahti ilkeänoloisesti, mutta hän ei nielisi naisen mukamas loukkaantumista.
"Espérance Liam Macroin! Käyttäydy arvokkaasti! Naiselle ei puhuta noin! Pyydä Esmeraldalta heti anteeksi!", kuului käskevä vanhan naisen ääni ja vasta sitten leipuri tajusi että oli pelannut sisarensa pussiin. Toinen osasi olla pirullinen!
Liam laski yksi plus yksi ja totesi itselleen, ettei kannattanut alkaa kasvattamaan tätä lapsellisuutta.
"Anteeksi madame Margaret, Esmeralda, menetin itsehillintäni.. Taidan olla vielä hiukan nälkäinen", leipuri puolustautui. Isoäiti katsoi vielä miestä pitkään kylmähköllä katseellaan, kunnes antoi olla ja naisen itku loppui kuin seinään.
"Saat anteeksi, ota vaikka omena! Niin komistukseni, mihin jäimmekään?", Esmeralda totesi naisellisesti, kääntyen takaisin seksikkään vaaleatukan puoleen. Liam huokaisi raskaasti ja otti näön vuoksi omenan pöydällä olevasta kulhosta. Hän samalla yritti miettiä, miten saisi sisarensa irti blondista. Thilo tuli seisomaan isänsä viereen ja katsoi hiukan hämmentyneenä Esmeraldan puuhia.
"Isä, miksi Esmeralda-täti itki krokotiilin kyyneleitä?", poika kysyi hyvin isoon ääneen, varmasti tahallaan ja Liam hymähti omena suussa muka jotain vastukseksi.. Haltiapoikahan oli yllättävän fiksu.
"Miksi sinä muuten annat hänen lähennellä poikaystävääsi?", viaton kysymys tuli pojan suusta ja leipuri nielaisi omenanpalan väärään kurkkuun.
"Thilo, älähän nyt höpsi. Esmeralda ei itkenyt kroko- ", Belle alkoi selittämään hienovaraisesti, kun se keskeytyi pojan kaameaan huudahdukseen.
"Isä! Isä tukehtuu!!", valkotukkainen haltiapoika huusi hädissään ja Liam köhi pahasti. Omena tipahti miehen kädestä ja tämä nousi ylös yrittäen yskiä palaa kurkustaan. Kuinka tarkkasilmäinen poika oikein olikaan!
"Isoveli kuolee!", Isabella kirkaisi ja alkoi itkemään lohduttomasti. Kaikki tuntui hidastuneen ympärillä, Liam kuuli siskonsa itkun, Thilon kauhistuneet huudot ja äitinsä kauhistuneen äännähdyksen. Tukehtuisiko hän oikeasti omenanpalaan?
//Oih.. o.o Liam meinaa tukehtua!.. Anteeksi, miten en voi olla vastustamatta kiusauksia >DD//
Liam katsoi nojatuolistaan, kuinka hänen sisarensa istui liian lähellä blondia. Rafin ilme oli sangen huvittava ja tavallaan leipuri nautti siitä, että tällä kertaa blondi oli ahtaalla. Esmeralda näytti olevan hyvin kiinnostunut komeasta nuorukaisesta.
Rafaelin apua pyytävä katse oli suloinen, mutta pirullisena mies vain kohotti kulmiaan viatomasti. Kauniin neidon kysymykseen vastattiin ja leipurin pitä yrittää pitää pokkaa, sillä hän tiesi blondin luulevan, että Esme säikähtäisi moista. Päinvastoin, naisen silmiin syttyi kiilto ja tämä painautui vielä enemmän lähemmäs toista.
"Niinkö? Vau, kuulostaa sangen kiehtovalta. Sinähän olet vaarallinen mies..", mustatukka kujeili ja tuijotti kiiltävin syvän sinisillä silmillään. Sitten tämä lähestyi toisen korvaa hitaasti ja Liamissa heräsi pieni suuttumus.
"..Ja minä rakastan vaaroja~", nainen kuiskasi blondin korvaan viettelevästi. Tummahiuksinen mies hillitsi itseään, ettei mennyt repimään sisarensa irti toisesta. Leipuri yskäisi kuuluvasti pari kertaa, mutta ei saanut sisarensa huomiota helteämään blondista.
"Esme-rakas, anna toiselle edes tilaa hengittää", Liam yritti ystävällisesti pelastaa rakastaan viettelijättären kynsistä. Onneksi isoäiti oli puolikuuro, eikä pahemmin kuullut heidän juttujaan.
"Kerro lisää itsestäsi komistus", nainen kujersi ja painoi toisen kätensä blondin reidelle.
"Esmeralda, pikkuveljelläsi olisi asiaa sinulle!", leipuri huhuili nojatuolistaan, mutta neitonen ei kuunnellut sanakaan. Kun nainen alkoi hivelemään blondin reittä viettelevästi, ei enää tummahiuksisen miehen hermot kestäneet.
"Enkeli, jätä Rafael rauhaan!", leipuri huudahti ponnahtaen tuolistaan ylös. Jopa huonokuuloinen isoäiti vilkaisi heihin päin. Mustahiuksinen nainen taas katsoi veljeensä silmät sirillään ja saattoi kuulla kuinka nainen sähähti.
"Älä ikinä käytä tuota nimeä enää!", Esmeralda sähähti käärmeen tavoin ja päästi hetkeksi blondista irti. Ainakin leipuri oli saanut toisen irti Rafista, mutta nyt kaikki katsoivat häntä.
Tummahiuksinen huomasi kuinka sinisilmäinen nainen alkoi virnuilemaan pirullisesti, ennen kun tämä purskahti itkuun.
"Olet ilkeä Espé! Loukkasit minua hyvin syvästi nyyh..", Esmeralda parahti muka itku kurkussa ja heittäytyi blondin syliin, Liam kyllä näki esityksen läpi.
"Älä viitsi esittää, kuka tahansa huomaa, ettet ole tosissasi!", Liam tuhahti ilkeänoloisesti, mutta hän ei nielisi naisen mukamas loukkaantumista.
"Espérance Liam Macroin! Käyttäydy arvokkaasti! Naiselle ei puhuta noin! Pyydä Esmeraldalta heti anteeksi!", kuului käskevä vanhan naisen ääni ja vasta sitten leipuri tajusi että oli pelannut sisarensa pussiin. Toinen osasi olla pirullinen!
Liam laski yksi plus yksi ja totesi itselleen, ettei kannattanut alkaa kasvattamaan tätä lapsellisuutta.
"Anteeksi madame Margaret, Esmeralda, menetin itsehillintäni.. Taidan olla vielä hiukan nälkäinen", leipuri puolustautui. Isoäiti katsoi vielä miestä pitkään kylmähköllä katseellaan, kunnes antoi olla ja naisen itku loppui kuin seinään.
"Saat anteeksi, ota vaikka omena! Niin komistukseni, mihin jäimmekään?", Esmeralda totesi naisellisesti, kääntyen takaisin seksikkään vaaleatukan puoleen. Liam huokaisi raskaasti ja otti näön vuoksi omenan pöydällä olevasta kulhosta. Hän samalla yritti miettiä, miten saisi sisarensa irti blondista. Thilo tuli seisomaan isänsä viereen ja katsoi hiukan hämmentyneenä Esmeraldan puuhia.
"Isä, miksi Esmeralda-täti itki krokotiilin kyyneleitä?", poika kysyi hyvin isoon ääneen, varmasti tahallaan ja Liam hymähti omena suussa muka jotain vastukseksi.. Haltiapoikahan oli yllättävän fiksu.
"Miksi sinä muuten annat hänen lähennellä poikaystävääsi?", viaton kysymys tuli pojan suusta ja leipuri nielaisi omenanpalan väärään kurkkuun.
"Thilo, älähän nyt höpsi. Esmeralda ei itkenyt kroko- ", Belle alkoi selittämään hienovaraisesti, kun se keskeytyi pojan kaameaan huudahdukseen.
"Isä! Isä tukehtuu!!", valkotukkainen haltiapoika huusi hädissään ja Liam köhi pahasti. Omena tipahti miehen kädestä ja tämä nousi ylös yrittäen yskiä palaa kurkustaan. Kuinka tarkkasilmäinen poika oikein olikaan!
"Isoveli kuolee!", Isabella kirkaisi ja alkoi itkemään lohduttomasti. Kaikki tuntui hidastuneen ympärillä, Liam kuuli siskonsa itkun, Thilon kauhistuneet huudot ja äitinsä kauhistuneen äännähdyksen. Tukehtuisiko hän oikeasti omenanpalaan?
//Oih.. o.o Liam meinaa tukehtua!.. Anteeksi, miten en voi olla vastustamatta kiusauksia >DD//