Post by cale on Apr 15, 2011 20:28:42 GMT 2
Kamin sanat saivat vampyyrin pähkäilemään, miltä neito näyttäisi suuttuneena. Hmm, no ainakaan Kami ei ihan täysin räjähtäisi, jos tuon sanoja oli uskominen? Ehkä neito ähisisi ja pihisisi kiukusta ja laukoisi ilmoille väkeviä sanoja? Hal hymyili ajatukselle, vaikkei halunnutkaan saada riitaa aikaiseksi neidon kanssa. Vaikka se riita varmasti joskus tulisikin.
"En oikein tiedä. En ole koskaan sillä lailla riidellyt kenenkään kanssa. Tai olen, mutta hirmu harvoin", Halcin vastasi toista olkaansa kohauttaen. "Pyrin pysymään kärsivällisenä", hän lisäsi ja kurtisti nyt kulmiaan pysyen jonkin aikaa hiljaa. Tästä aiheesta puhuminen toi hänen mieleensä sen, kun hän oli pelastanut Kamin niiden miekkosten keskeltä... Ja nyt kyseiset miekkoset taisivat olla aika pahassa kunnossa, jos eivät olleet hengettömiä.
"Se mitä tapahtui silloin siellä kujalla..", Halcin aloitti viitaten silloiseen tapahtumaan ja silitteli sormillaan hellästi neidon kämmenselkää, "En yleensä käyttäydy niin mh.. agressiivisesti, anteeksi siitä. Mutta kun näin ne miehet kimpussasi, en oikein osannut hillitä itseäni."
Jäänsinisten silmien pahoittelevaksi muuttunut katse kohosi heidän käsistään Kamin kasvoihin. Halcin ei olisi enää halunnut ottaa niitä miehiä saatika sitä tapahtumaa puheeksi, ettei muistuttaisi toista moisesta.
Mies tunsi olonsa lievästi sanottuna vaivaantuneeksi Kamin sanoessa olevansa Jetin ainut lapsi. Eh.. vampyyrista pelkästään se olisi hyvä syy pitää hänelle kunnon tenttaus jahka he tapaisivat. Onneksi Kami kuitenkin kertoi isänsä olevan rauhallinen tapaus ja kun neito jatkoi puhettaan, Hal tuli koko ajan enemmän vakuuttuneemmaksi siitä, että tulisi hyvin toimeen Jetin kanssa. Olihan heillä valmiina jo yksi yhdistävä tekijäkin: he olivat molemmat eläviä kuolleita. Niin ja pitiväthän he molemmat Kamista, joskin eri tavalla, mutta kumminkin.
Vampyyri kuunteli Kamin puhetta koko ajan maltillisena, kiinnostuneena kuulemaan, mitä toisella oli sanottavanaan. Katse seurasi toisen huulien liikkeitä ja kohosi välillä harmaisiin silmiin.
"Ai puhui vai?" Hal toisti hieman pöllämystyneenä Kamin kertoessa, että tämän äiti oli puhunut vampyyristä tämän lähdön jälkeen.
"Hmm, eli ei siis ole pelkoa, että vanhempasi yrittäisivät erottaa meidät", Halcin sanoi hymyillen, kun Kami oli puhunut loppuun. "Sitä paitsi en usko, että he voisivat mitenkään olla kamalia. Onhan heillä noin ihana tytär~"
// Kysynpä nyt tässä samalla, ennen kuin vastailen tuonne Raf-Zion peliin, että mitenkäs sen kanssa tehrään? Nyt kun ne on eronnu toisistaan puhdistajien toimesta niin pysyykö tilanne sellasena ja peli loppuu vai nitistääkö ne kiusantekijät ja jatkaa kamppailua taas keskenään vai vai? :'D Aattelin vaan, että tossa on ollut miekkailua jo aika kauan(?) O.o //
"En oikein tiedä. En ole koskaan sillä lailla riidellyt kenenkään kanssa. Tai olen, mutta hirmu harvoin", Halcin vastasi toista olkaansa kohauttaen. "Pyrin pysymään kärsivällisenä", hän lisäsi ja kurtisti nyt kulmiaan pysyen jonkin aikaa hiljaa. Tästä aiheesta puhuminen toi hänen mieleensä sen, kun hän oli pelastanut Kamin niiden miekkosten keskeltä... Ja nyt kyseiset miekkoset taisivat olla aika pahassa kunnossa, jos eivät olleet hengettömiä.
"Se mitä tapahtui silloin siellä kujalla..", Halcin aloitti viitaten silloiseen tapahtumaan ja silitteli sormillaan hellästi neidon kämmenselkää, "En yleensä käyttäydy niin mh.. agressiivisesti, anteeksi siitä. Mutta kun näin ne miehet kimpussasi, en oikein osannut hillitä itseäni."
Jäänsinisten silmien pahoittelevaksi muuttunut katse kohosi heidän käsistään Kamin kasvoihin. Halcin ei olisi enää halunnut ottaa niitä miehiä saatika sitä tapahtumaa puheeksi, ettei muistuttaisi toista moisesta.
Mies tunsi olonsa lievästi sanottuna vaivaantuneeksi Kamin sanoessa olevansa Jetin ainut lapsi. Eh.. vampyyrista pelkästään se olisi hyvä syy pitää hänelle kunnon tenttaus jahka he tapaisivat. Onneksi Kami kuitenkin kertoi isänsä olevan rauhallinen tapaus ja kun neito jatkoi puhettaan, Hal tuli koko ajan enemmän vakuuttuneemmaksi siitä, että tulisi hyvin toimeen Jetin kanssa. Olihan heillä valmiina jo yksi yhdistävä tekijäkin: he olivat molemmat eläviä kuolleita. Niin ja pitiväthän he molemmat Kamista, joskin eri tavalla, mutta kumminkin.
Vampyyri kuunteli Kamin puhetta koko ajan maltillisena, kiinnostuneena kuulemaan, mitä toisella oli sanottavanaan. Katse seurasi toisen huulien liikkeitä ja kohosi välillä harmaisiin silmiin.
"Ai puhui vai?" Hal toisti hieman pöllämystyneenä Kamin kertoessa, että tämän äiti oli puhunut vampyyristä tämän lähdön jälkeen.
"Hmm, eli ei siis ole pelkoa, että vanhempasi yrittäisivät erottaa meidät", Halcin sanoi hymyillen, kun Kami oli puhunut loppuun. "Sitä paitsi en usko, että he voisivat mitenkään olla kamalia. Onhan heillä noin ihana tytär~"
// Kysynpä nyt tässä samalla, ennen kuin vastailen tuonne Raf-Zion peliin, että mitenkäs sen kanssa tehrään? Nyt kun ne on eronnu toisistaan puhdistajien toimesta niin pysyykö tilanne sellasena ja peli loppuu vai nitistääkö ne kiusantekijät ja jatkaa kamppailua taas keskenään vai vai? :'D Aattelin vaan, että tossa on ollut miekkailua jo aika kauan(?) O.o //