Post by cale on Nov 21, 2009 14:21:02 GMT 2
Jez ei voinut olla hymyilemättä nähdessään hennon punan, joka kohosi Naridin kasvoille.
"Kylläpäs sitä ollaan suloisia", hän hymähti painaen pehmeästi etusormellaan toisen nenänpäätä. Naridin kanssa kaikki tuntui niin erilaisesti. Jotenkin.. merkityselliseltä.
Jez mietti hetken Naridin sanoja. Hän ei mitenkään saisi raahattua omaa osuuttaan saaliista mukanaan pitkää matkaa.. varsinkaan kun ei ollut paikkaa, minne mennä. Eikä hän edes tuntenut Lyrathia vielä kunnolla.
"Hmm, no sehän tarkoittaa sitten sitä, että minun on järkevämpi jättää oma arkkuni sinun luoksesi kuin raahata sitä mukanani... ei se sitä paitsi edes onnistuisi täällä suolla", Jez tuumaili haikean oloisena. Pitäisikö hänen tosiaan erota Naridista? Jossain vaiheessa se kuitenkin tulisi eteen, mutta... Ei ihan vielä.
Jez jäi miettimään mahdollisia vaihtoehtoja samalla, kun nyökkäsi hymyillen vastaukseksi ja seurasi sitten onnellisesti saamastaan suukosta pökertyneenä Naridia sisälle vaunuun. Ohimennen hän pisti merkille, että vaunu oli sisältäpäin oikeistaan mukavan kotoisa.
"Kyllä maar. Älä edes epäile sitä", hän sanoi ottaen kupin vastaan ja kohotti sitä ylös. Vauhdikkaan seikkailun päätteeksi kupponen minkälaista juomaa tahansa ei kuulostanut huonolta ajatukselta. "Seikkailullemme sekä aarteelle", Jez toisti juhlallisesti mukana ja kaatoi sitten nesteen kurkustaan alas. Haikea tunne alkoi palata jälleen. Seikkailu oli päätöksessään ja aarre onnistuneesti mukana matkassa. Jez älysi, että olisi tavallisesti onnesta ovaali moisen rahakasan ansiosta, mutta jotenkin hän ei nyt osannut edes ajatella saamaansa aarretta.
"Oletko jo aivan kyllästynyt minuun?" Jez kysäisi äkkiä. "Ajattelin vain... Sanoin silloin aiemmin, että haluaisin ostaa talon merenrannalta.. ja tarkemmin sanottuna ehkä jostain läheltä kaupunkia ja niin. Ajattelin ensin hieman katsastaa paikkoja", hän puheli katsellen Naridia. "Mietin katsos, onhan tässä vaihtoehtoja... Jos et halua vahtia arkkuani, voimme ihan hyvin haudata sen jonnekin, mistä osaan kaivaa sen esiin heti, kun tarvitsen. Tai sitten voisimme..." Jez ei jatkanutkaan pidemmälle. "Ähs, ihan miten vain. Onko sinulla mitään ideoita?"
"Kylläpäs sitä ollaan suloisia", hän hymähti painaen pehmeästi etusormellaan toisen nenänpäätä. Naridin kanssa kaikki tuntui niin erilaisesti. Jotenkin.. merkityselliseltä.
Jez mietti hetken Naridin sanoja. Hän ei mitenkään saisi raahattua omaa osuuttaan saaliista mukanaan pitkää matkaa.. varsinkaan kun ei ollut paikkaa, minne mennä. Eikä hän edes tuntenut Lyrathia vielä kunnolla.
"Hmm, no sehän tarkoittaa sitten sitä, että minun on järkevämpi jättää oma arkkuni sinun luoksesi kuin raahata sitä mukanani... ei se sitä paitsi edes onnistuisi täällä suolla", Jez tuumaili haikean oloisena. Pitäisikö hänen tosiaan erota Naridista? Jossain vaiheessa se kuitenkin tulisi eteen, mutta... Ei ihan vielä.
Jez jäi miettimään mahdollisia vaihtoehtoja samalla, kun nyökkäsi hymyillen vastaukseksi ja seurasi sitten onnellisesti saamastaan suukosta pökertyneenä Naridia sisälle vaunuun. Ohimennen hän pisti merkille, että vaunu oli sisältäpäin oikeistaan mukavan kotoisa.
"Kyllä maar. Älä edes epäile sitä", hän sanoi ottaen kupin vastaan ja kohotti sitä ylös. Vauhdikkaan seikkailun päätteeksi kupponen minkälaista juomaa tahansa ei kuulostanut huonolta ajatukselta. "Seikkailullemme sekä aarteelle", Jez toisti juhlallisesti mukana ja kaatoi sitten nesteen kurkustaan alas. Haikea tunne alkoi palata jälleen. Seikkailu oli päätöksessään ja aarre onnistuneesti mukana matkassa. Jez älysi, että olisi tavallisesti onnesta ovaali moisen rahakasan ansiosta, mutta jotenkin hän ei nyt osannut edes ajatella saamaansa aarretta.
"Oletko jo aivan kyllästynyt minuun?" Jez kysäisi äkkiä. "Ajattelin vain... Sanoin silloin aiemmin, että haluaisin ostaa talon merenrannalta.. ja tarkemmin sanottuna ehkä jostain läheltä kaupunkia ja niin. Ajattelin ensin hieman katsastaa paikkoja", hän puheli katsellen Naridia. "Mietin katsos, onhan tässä vaihtoehtoja... Jos et halua vahtia arkkuani, voimme ihan hyvin haudata sen jonnekin, mistä osaan kaivaa sen esiin heti, kun tarvitsen. Tai sitten voisimme..." Jez ei jatkanutkaan pidemmälle. "Ähs, ihan miten vain. Onko sinulla mitään ideoita?"