Post by Himwath on Dec 28, 2008 23:19:04 GMT 2
Noniin, alkulätinnöitä.
Ensinnäkin, tämä on fikki, joka ei oikeasti ole fikki ):
Eli, olisi hyvä, jos tämän lukisi ainakin ne tyypit, jotka aikovat ehkä joskus tehdä Kartanossa asuvaa/työskentelevää porukkaa xD
Eli aika harva.
Myös sellaiset uteliaat, joita muuten vain kiinnostaa Pohjoisen kartanon arki, olkaa hyvät x,D
Enigeis, tämä novelliparka kertoo vain lähinnä miksi ja miten Kartanoon yritetään hankkia uutta hovimestaria. Ja etenkin millaista >3
Kaikki hahmot ovat Jeromea lukuunottamatta minun...
________________________________________
Hovimestari
Pohjoisen kartanoa vavisutti kerrassaan järkyttävä tieto.
Jeffrey Griffit oli kuollut.
"Niin kuka?" yksi Kartanon talvehtijoista, Mona Wrhúe, uskalsi ihmetellä ääneen. Keittiö, tuo juorujen ja ihmiskohtaloiden kotipaikka, oli tupaten täynnä porukkaa. Eikä läsnä ollut ainoastaan Kartanon henkilökunta, vaan myös muutama utelias vierailija.
"Jeffrey!" älähti Livian, ensimmäinen apukokki, kiukkuisena ja näpläsi lettinsä päätä. "Meidän hovimestari!"
Mona näytti hämmentyneeltä.
"Minä luulin, että Goryfor on..." nainen aloitti ällistyneenä, hiukan nolostuneenakin. Tosin, hänellä ei ollut mitään syytä nolostua, sillä ilmeisesti hän ei ollut ainoa, joka oli kuvitellut Goryforin olevan hovimestari. Ainakin siitä päätellen, kuinka moni loi vaivihkaisia vilkaisuja mustapukuiseen, pöydänreunaan nojaavaan haltiaan. Tosin, haltia ei ollut huomaavinaan katseita, vaan keskittyi mieluummin ottamaansa mustikkapiirakanpalaseen.
"Ei jei!" Livian oikaisi päätään pudistaen. "Jeffrey oli meidän hovimestari."
"Ja hyvä olikin", Castor huokaisi tuoliltaan. Hän oli kartanon tallimestari ja eläinten kouluttaja, karski ihmismies, jolla oli suuri sydän ja surulliset silmät. "Mutta mitäs nyt?"
"Isännälle pitäisi kertoa", yksi palvelijoista muisti.
"Hän tietää jo", Goryfor keskeytti, ennen kuin innokas sisäkkölauma ryntäisi häiritsemään Valtias Forylia.
"Mitkä olivat hänen ohjeensa?"
Goryfor kohotti katseensa.
"Meidän pitää joko päättää tai etsiä uusi hovimestari", haltia sanoi.
(Tässä vaiheessa uteliaat vierailijat, kuten Mona, päättivät, että heidän on aika poistua. Mahdollisimman huomaamattomasti he luikahtivat keittiön kuumuudesta ja hipsivät jonnekin muualle aikaansa viettämään.)
"Päätetään!" Chriltan, tällä hetkellä talon ainoa pyykkäri, huudahti. "Päästään helpommalla."
"Mutta onko meissä muka joku sopiva ehdokas?" Ruaidhrí ihmetteli antaen katseensa kiertää Kartanon henkilökunnassa. Hän oli pääkokki, mies, joka sai loihdittua mistä tahansa aineesta maittavaa ruokaa. Hänen kysymyksensä kirvoitti miettiväisen hiljaisuuden kaikkien pohtiessa sopivaa pääpalvelijaa.
"Minä äänestäisin Marthaa tai Goryforia!" Ruska tokaisi iloisesti nostaen kätensä pystyyn. Hän ei varsinaisesti kuulunut henkilökuntaan, mutta kuului Kartanoon siinä missä kuka tahansa muukin. Lisäksi hän oli nuori kolli parhaassa iässä - kuten hänen vieressään keittiötasolla istuva Jeromekin - joten varsinkaan sisäköt eivät suuremmin häirintyneet hänen läsnäolostaan.
Ruskan ehdotus ei mennyt ihan hukkaan. Muutamat alkoivat mumista keskenään tai nyökkäilemään miettiväisenä.
"Ei käy", Martha ja Goryfor tokaisivat yhdestä suusta.
"Miksi ei?" Ruska ihmetteli. "Te molemmat tiedätte talon tavat ja olette - öö - johtamiskykyisiä."
"Minä olen jo vanha. Joutuisitte kohta hankkimaan taas uuden hovimestarin", Martha sanoi.
"Älä puhu tuollaisia!" Livian henkäisi, mutta Martha kohautti olkapäitään ja hymyili. Vasta kun kaikki kääntyivät taas katsomaan Goryforia, tämäkin älysi puolustautua.
"Ei kiitos. Minulla on muutakin tekemistä ja muualla kuin Kartanossa", hän totesi. "Olisin huono sanomaan, mitä tehdä."
Hän ei suostuisi hovimestariksi. Toki se saattaisi olla mukavaa hommaa jossakin suloisessa kartanossa Mihrasin aatelisalueilla, mutta Pohjoisen kartanossa?
Ei ikinä.
Ensinnäkin paikka oli valtava ja täynnä kummallisia hiippareita, vielä kummallisempia työtehtäviä, juoruja, outoja paikkoja ja työaikoja puhumattakaan heidän isännästään.
Ehei, Goryforille riitti tavallisena tittelittömänä palvelijana ja juoksupoikana oleminen.
Ilmeisesti vastahakoisuus näkyi hänen kasvoiltaan, sillä Livian huokaisi.
"Eli etsimme uuden?" hän kysyi, ja kaikki nyökkäilivät myöntyiväisenä. "Okei, tehdään hakemus."
Hän istahti pöydän ääreen ja otti sisäkön ojentaman pergamentin ja kynän.
"Mitä me vaaditaan?" nainen kysyi katsellen läsnäolijoita.
"Hovimestarin pitää olla..." Castor maisteli miettiväisen näköisenä. "...luotettava?"
"Tietenkin!" Chriltan tuhahti. "Eihän me voida ottaa hovimestaria, joka nyysii pöytähopeat."
"Okei, mitä muuta?" kirjuriksi ryhtynyt Livian kysyi.
"Asiallinen", nyökytteli Helo, Kartanon pääpuutarhuri. "Ei mikään hunsvotti kuten Ruska."
"Hei!", Ruska älähti närkästyneenä ja nyrpisti nenäänsä.
"No, tämä on Pohjoisen kartano", Ruaidhrí tuumasi. "Pitää olla tottunut näkemään kaikenlaista..."
"Avaramielinen", Kara, toinen apukokki, tulkitsi.
"Kirjoitit avomielinen", yksi Livianin olan yli kurkkinut palvelija huomautti. Nainen katsoi kirjoittamistaan.
"No voi -- No, sama asia. Vielä?"
"Täytyy tietää kaikki hovimestarin hommista", Martha sanoi. "Sellainen, joka ei ole ihan pihalla kun tulee tänne."
"Tilanteentajuinen?" Jerome ehdotti.
"Sopeutumiskykyinen?" joku palvelijoista heitti.
"Tunnollinen?"
"Täsmällinen?"
"Tasapainoinen?"
"Auktoriteettinen?"
"Agh! Ei noin nopeasti!" Livian tuskastui kun henkilökunta innostui luettelemaan, mitä hovimestariltaan haluavat.
"Hovimestarin pitää olla mies", Martha sanoi äkisti, ja tyrmistynyt hiljaisuus laskeutui keittiöön.
"Mitä väliä sillä on?" Castor ihmetteli.
"Nainen voisi saada tahtonsa läpi vain sen takia, koska on nätti tai koska miehet eivät kehtaa sanoa naiselle vastaan. Ja naishovimestari on vain väärin."
Martha läimäisi käden pöytään, niin että lähellä istuneet säikähtivät.
"Ja niin kauan kun elän en tahdo toista naista tänne meitä pompottelemaan, ellei se ole Valtias Forylin vaimo!"
"Alfanaaras", Ruska kuiskasi hiljaa, kunnioittavaan sävyyn.
Tyrmistyneen hiljaisuuden jälkeen Livian rykäisi.
"Okei, eli sen pitää olla mies", hän sanoi ja kirjoitti ylös. "Muuta?"
Porukka innostui taas - lähinnä naiset tällä kertaa.
"Pitkä?"
"Herrasmies?"
"Helkkarin komea?"
"Ehdottomasti", Livian kommentoi viimeisimpään ehdotukseen nostamatta katsettaan paperista.
"Et kirjoita sitä sinne!" Martha murahti, ja Livian voihkaisi.
"Miksi en ~ " hän nurisi. "Kuten Ruaidhrí sanoi aikaisemmin, tämä on Pohjoisen kartano."
Hän hymyili lammasmaisesti.
"Ruma tuntisi itsensä pieneksi kaikkien kauniiden vampyyrien keskellä."
"Livian", Martha sanoi varoittavasti, ja apukokki luovutti.
"Eihän Jeffreykään erityisen nami ollut", Chriltan huomautti Livianille.
"Ai, ei vai!" toistaiseksi hiljaa pysytellyt Lorna huokaisi. "Sinä olet vielä niin nuori, ettet muista."
"Niin, niin, hän oli nuorena melko komea", Martha huokaisi. "Mutta ulkonäöllä ei saisi olla väliä."
"Ei sitten", Livian voihkaisi, mutta jätti komean kirjoittamatta.
"Naimaton?" Goryfor heitti hetken hiljaisuuden jälkeen. Kolmannen kerran samaisena iltapäivänä hän huomasi olevansa tuijotuksen kohteena.
"Goryfor", Kara torui muka tosissaan, mutta tirskahti hiljaa. Kun moni muukin alkoi näyttää huvittuneelta Goryfor hoksasi, mitä he ajattelivat.
"En minä sillä", haltia huokaisi kärsimättömästi. Tällaiset kokoontumiset eivät olleet hyväksi hänen verenpaineelleen.
"Millä sitten?"
"Jos hovimestarilla on jossakin perhe, hän ei takuulla panosta töihin yhtä täysillä kuin naimaton henkilö."
"Totta", Chriltan nyökkäsi "Eikä tule perhettä mukana. Valtias tuskin tykkäisi, jos täällä alkaisi juoksennella jotain kersoja ympäriinsä."
"Luulen, että se haittaisi meitä enemmän kuin isäntää", Castor tuumasi.
"Eli naimaton", Livian varmisti ja kirjusti ylös. "Onko vielä jotain?"
"Eiköhän tuo käy", Martha tuumasi. "Kirjoita siihen vielä yleisesti, mitä hovimestarilta vaaditaan."
"Joku voisi viedä sen vaikka Mihrasiin", Helo totesi. "Goryfor, sinä voit varmaan viedä sen mennessäsi Mihrasiin."
Haltia nyökkäsi ja otti lappusen.
"Pitäisikö se hyväksyttää valtiaalla?" Jerome mietti, mutta Goryfor pudisti päätään. "Samapa tuo. Lähden kuitenkin hänen mukaansa Mihrasiin aamusella."
"Loistavaa! "
* * *
Seuraavana aamuna oli selkeä pakkassää, ja matka taittui sen vuoksi hevosvaunuillakin sutjakkaasti.
Goryfor katseli hiukan huolestuneena valtiaan kasvoja tämän lukiessa Livianin edellisiltana kirjoittamaa ilmoitusta.
"Onko se julkaisukelpoinen?" haltia kysyi kun ei enää malttanut olla hiljaa. Valtias nyökkäsi ja antoi lapun takaisin.
"Oikein hyvä", hän sanoi, ja Goryfor huokaisi.
"Eivätkö he kyselleet, mitä Jeffreylle tapahtui?" valtias kysyi hetkisen kuluttua, kun Goryfor oli parantanut asentoaan ja syventynyt katselemaan ikkunasta ulos.
"Eivät, sir", hän vastasi miettien, voisiko hän kysyä ilman, että se olisi epäkohteliasta.
"Hän hukkui", valtias kertoi ennen kuin haltia ehti kysyä.
"Hukkui?"
"Niin. Toiset sanovat, että hän putosi jäihin, toiset että vetehishevoset veivät hänet."
Goryfor päästi hiljaisen hm-äänen tietämättä mitä sanoa.
"Jeffrey sanoi joskus, että hovimestari on kutsumusammatti", valtias jatkoi hetken päästä katsellen ohi vilistäviä maisemia. "Ainakin isommissa kartanoissa. He palvelevat samaa huushollia, kunnes kuolevat."
"Hovimestarit ovat aliarvostettuja", Goryfor tuumasi hiljaa.
"Niin ovat."
"Luuletteko, että joku vastaa?" haltia kysyi hetken päästä
"Toivon sitä", valtias vastasi ja hymyili. "Kartano ei pysy kasassa ilman, että on joku paimentamassa."
_________________
Sitten vielä vähän loppulätinää xD
Eli Forylin puhuttelussa on eroavaisuuksia. Henkilökunnalle Foryl on isäntä ja muulle (Kartanon) väelle valtias.
Osa tuosta kartanon väestä on esitelty täällä.
Niin, mun puolesta tätä porukkaa, joka tässä pyörii, saa käyttää esim. ropetuksissa. He ovat nimittäin täysin vakituista henkilökuntaa Kartanossa ja ovat siellä varmasti, jos sinne joku tulee (paitsi ehkä Goryfor)
Randomi nippelitieto: Ruaidhrí lausutaan niinkin helposti kuin [rorii] :,)
Ensinnäkin, tämä on fikki, joka ei oikeasti ole fikki ):
Eli, olisi hyvä, jos tämän lukisi ainakin ne tyypit, jotka aikovat ehkä joskus tehdä Kartanossa asuvaa/työskentelevää porukkaa xD
Eli aika harva.
Myös sellaiset uteliaat, joita muuten vain kiinnostaa Pohjoisen kartanon arki, olkaa hyvät x,D
Enigeis, tämä novelliparka kertoo vain lähinnä miksi ja miten Kartanoon yritetään hankkia uutta hovimestaria. Ja etenkin millaista >3
Kaikki hahmot ovat Jeromea lukuunottamatta minun...
________________________________________
Hovimestari
Pohjoisen kartanoa vavisutti kerrassaan järkyttävä tieto.
Jeffrey Griffit oli kuollut.
"Niin kuka?" yksi Kartanon talvehtijoista, Mona Wrhúe, uskalsi ihmetellä ääneen. Keittiö, tuo juorujen ja ihmiskohtaloiden kotipaikka, oli tupaten täynnä porukkaa. Eikä läsnä ollut ainoastaan Kartanon henkilökunta, vaan myös muutama utelias vierailija.
"Jeffrey!" älähti Livian, ensimmäinen apukokki, kiukkuisena ja näpläsi lettinsä päätä. "Meidän hovimestari!"
Mona näytti hämmentyneeltä.
"Minä luulin, että Goryfor on..." nainen aloitti ällistyneenä, hiukan nolostuneenakin. Tosin, hänellä ei ollut mitään syytä nolostua, sillä ilmeisesti hän ei ollut ainoa, joka oli kuvitellut Goryforin olevan hovimestari. Ainakin siitä päätellen, kuinka moni loi vaivihkaisia vilkaisuja mustapukuiseen, pöydänreunaan nojaavaan haltiaan. Tosin, haltia ei ollut huomaavinaan katseita, vaan keskittyi mieluummin ottamaansa mustikkapiirakanpalaseen.
"Ei jei!" Livian oikaisi päätään pudistaen. "Jeffrey oli meidän hovimestari."
"Ja hyvä olikin", Castor huokaisi tuoliltaan. Hän oli kartanon tallimestari ja eläinten kouluttaja, karski ihmismies, jolla oli suuri sydän ja surulliset silmät. "Mutta mitäs nyt?"
"Isännälle pitäisi kertoa", yksi palvelijoista muisti.
"Hän tietää jo", Goryfor keskeytti, ennen kuin innokas sisäkkölauma ryntäisi häiritsemään Valtias Forylia.
"Mitkä olivat hänen ohjeensa?"
Goryfor kohotti katseensa.
"Meidän pitää joko päättää tai etsiä uusi hovimestari", haltia sanoi.
(Tässä vaiheessa uteliaat vierailijat, kuten Mona, päättivät, että heidän on aika poistua. Mahdollisimman huomaamattomasti he luikahtivat keittiön kuumuudesta ja hipsivät jonnekin muualle aikaansa viettämään.)
"Päätetään!" Chriltan, tällä hetkellä talon ainoa pyykkäri, huudahti. "Päästään helpommalla."
"Mutta onko meissä muka joku sopiva ehdokas?" Ruaidhrí ihmetteli antaen katseensa kiertää Kartanon henkilökunnassa. Hän oli pääkokki, mies, joka sai loihdittua mistä tahansa aineesta maittavaa ruokaa. Hänen kysymyksensä kirvoitti miettiväisen hiljaisuuden kaikkien pohtiessa sopivaa pääpalvelijaa.
"Minä äänestäisin Marthaa tai Goryforia!" Ruska tokaisi iloisesti nostaen kätensä pystyyn. Hän ei varsinaisesti kuulunut henkilökuntaan, mutta kuului Kartanoon siinä missä kuka tahansa muukin. Lisäksi hän oli nuori kolli parhaassa iässä - kuten hänen vieressään keittiötasolla istuva Jeromekin - joten varsinkaan sisäköt eivät suuremmin häirintyneet hänen läsnäolostaan.
Ruskan ehdotus ei mennyt ihan hukkaan. Muutamat alkoivat mumista keskenään tai nyökkäilemään miettiväisenä.
"Ei käy", Martha ja Goryfor tokaisivat yhdestä suusta.
"Miksi ei?" Ruska ihmetteli. "Te molemmat tiedätte talon tavat ja olette - öö - johtamiskykyisiä."
"Minä olen jo vanha. Joutuisitte kohta hankkimaan taas uuden hovimestarin", Martha sanoi.
"Älä puhu tuollaisia!" Livian henkäisi, mutta Martha kohautti olkapäitään ja hymyili. Vasta kun kaikki kääntyivät taas katsomaan Goryforia, tämäkin älysi puolustautua.
"Ei kiitos. Minulla on muutakin tekemistä ja muualla kuin Kartanossa", hän totesi. "Olisin huono sanomaan, mitä tehdä."
Hän ei suostuisi hovimestariksi. Toki se saattaisi olla mukavaa hommaa jossakin suloisessa kartanossa Mihrasin aatelisalueilla, mutta Pohjoisen kartanossa?
Ei ikinä.
Ensinnäkin paikka oli valtava ja täynnä kummallisia hiippareita, vielä kummallisempia työtehtäviä, juoruja, outoja paikkoja ja työaikoja puhumattakaan heidän isännästään.
Ehei, Goryforille riitti tavallisena tittelittömänä palvelijana ja juoksupoikana oleminen.
Ilmeisesti vastahakoisuus näkyi hänen kasvoiltaan, sillä Livian huokaisi.
"Eli etsimme uuden?" hän kysyi, ja kaikki nyökkäilivät myöntyiväisenä. "Okei, tehdään hakemus."
Hän istahti pöydän ääreen ja otti sisäkön ojentaman pergamentin ja kynän.
"Mitä me vaaditaan?" nainen kysyi katsellen läsnäolijoita.
"Hovimestarin pitää olla..." Castor maisteli miettiväisen näköisenä. "...luotettava?"
"Tietenkin!" Chriltan tuhahti. "Eihän me voida ottaa hovimestaria, joka nyysii pöytähopeat."
"Okei, mitä muuta?" kirjuriksi ryhtynyt Livian kysyi.
"Asiallinen", nyökytteli Helo, Kartanon pääpuutarhuri. "Ei mikään hunsvotti kuten Ruska."
"Hei!", Ruska älähti närkästyneenä ja nyrpisti nenäänsä.
"No, tämä on Pohjoisen kartano", Ruaidhrí tuumasi. "Pitää olla tottunut näkemään kaikenlaista..."
"Avaramielinen", Kara, toinen apukokki, tulkitsi.
"Kirjoitit avomielinen", yksi Livianin olan yli kurkkinut palvelija huomautti. Nainen katsoi kirjoittamistaan.
"No voi -- No, sama asia. Vielä?"
"Täytyy tietää kaikki hovimestarin hommista", Martha sanoi. "Sellainen, joka ei ole ihan pihalla kun tulee tänne."
"Tilanteentajuinen?" Jerome ehdotti.
"Sopeutumiskykyinen?" joku palvelijoista heitti.
"Tunnollinen?"
"Täsmällinen?"
"Tasapainoinen?"
"Auktoriteettinen?"
"Agh! Ei noin nopeasti!" Livian tuskastui kun henkilökunta innostui luettelemaan, mitä hovimestariltaan haluavat.
"Hovimestarin pitää olla mies", Martha sanoi äkisti, ja tyrmistynyt hiljaisuus laskeutui keittiöön.
"Mitä väliä sillä on?" Castor ihmetteli.
"Nainen voisi saada tahtonsa läpi vain sen takia, koska on nätti tai koska miehet eivät kehtaa sanoa naiselle vastaan. Ja naishovimestari on vain väärin."
Martha läimäisi käden pöytään, niin että lähellä istuneet säikähtivät.
"Ja niin kauan kun elän en tahdo toista naista tänne meitä pompottelemaan, ellei se ole Valtias Forylin vaimo!"
"Alfanaaras", Ruska kuiskasi hiljaa, kunnioittavaan sävyyn.
Tyrmistyneen hiljaisuuden jälkeen Livian rykäisi.
"Okei, eli sen pitää olla mies", hän sanoi ja kirjoitti ylös. "Muuta?"
Porukka innostui taas - lähinnä naiset tällä kertaa.
"Pitkä?"
"Herrasmies?"
"Helkkarin komea?"
"Ehdottomasti", Livian kommentoi viimeisimpään ehdotukseen nostamatta katsettaan paperista.
"Et kirjoita sitä sinne!" Martha murahti, ja Livian voihkaisi.
"Miksi en ~ " hän nurisi. "Kuten Ruaidhrí sanoi aikaisemmin, tämä on Pohjoisen kartano."
Hän hymyili lammasmaisesti.
"Ruma tuntisi itsensä pieneksi kaikkien kauniiden vampyyrien keskellä."
"Livian", Martha sanoi varoittavasti, ja apukokki luovutti.
"Eihän Jeffreykään erityisen nami ollut", Chriltan huomautti Livianille.
"Ai, ei vai!" toistaiseksi hiljaa pysytellyt Lorna huokaisi. "Sinä olet vielä niin nuori, ettet muista."
"Niin, niin, hän oli nuorena melko komea", Martha huokaisi. "Mutta ulkonäöllä ei saisi olla väliä."
"Ei sitten", Livian voihkaisi, mutta jätti komean kirjoittamatta.
"Naimaton?" Goryfor heitti hetken hiljaisuuden jälkeen. Kolmannen kerran samaisena iltapäivänä hän huomasi olevansa tuijotuksen kohteena.
"Goryfor", Kara torui muka tosissaan, mutta tirskahti hiljaa. Kun moni muukin alkoi näyttää huvittuneelta Goryfor hoksasi, mitä he ajattelivat.
"En minä sillä", haltia huokaisi kärsimättömästi. Tällaiset kokoontumiset eivät olleet hyväksi hänen verenpaineelleen.
"Millä sitten?"
"Jos hovimestarilla on jossakin perhe, hän ei takuulla panosta töihin yhtä täysillä kuin naimaton henkilö."
"Totta", Chriltan nyökkäsi "Eikä tule perhettä mukana. Valtias tuskin tykkäisi, jos täällä alkaisi juoksennella jotain kersoja ympäriinsä."
"Luulen, että se haittaisi meitä enemmän kuin isäntää", Castor tuumasi.
"Eli naimaton", Livian varmisti ja kirjusti ylös. "Onko vielä jotain?"
"Eiköhän tuo käy", Martha tuumasi. "Kirjoita siihen vielä yleisesti, mitä hovimestarilta vaaditaan."
"Joku voisi viedä sen vaikka Mihrasiin", Helo totesi. "Goryfor, sinä voit varmaan viedä sen mennessäsi Mihrasiin."
Haltia nyökkäsi ja otti lappusen.
"Pitäisikö se hyväksyttää valtiaalla?" Jerome mietti, mutta Goryfor pudisti päätään. "Samapa tuo. Lähden kuitenkin hänen mukaansa Mihrasiin aamusella."
"Loistavaa! "
* * *
Seuraavana aamuna oli selkeä pakkassää, ja matka taittui sen vuoksi hevosvaunuillakin sutjakkaasti.
Goryfor katseli hiukan huolestuneena valtiaan kasvoja tämän lukiessa Livianin edellisiltana kirjoittamaa ilmoitusta.
"Onko se julkaisukelpoinen?" haltia kysyi kun ei enää malttanut olla hiljaa. Valtias nyökkäsi ja antoi lapun takaisin.
"Oikein hyvä", hän sanoi, ja Goryfor huokaisi.
"Eivätkö he kyselleet, mitä Jeffreylle tapahtui?" valtias kysyi hetkisen kuluttua, kun Goryfor oli parantanut asentoaan ja syventynyt katselemaan ikkunasta ulos.
"Eivät, sir", hän vastasi miettien, voisiko hän kysyä ilman, että se olisi epäkohteliasta.
"Hän hukkui", valtias kertoi ennen kuin haltia ehti kysyä.
"Hukkui?"
"Niin. Toiset sanovat, että hän putosi jäihin, toiset että vetehishevoset veivät hänet."
Goryfor päästi hiljaisen hm-äänen tietämättä mitä sanoa.
"Jeffrey sanoi joskus, että hovimestari on kutsumusammatti", valtias jatkoi hetken päästä katsellen ohi vilistäviä maisemia. "Ainakin isommissa kartanoissa. He palvelevat samaa huushollia, kunnes kuolevat."
"Hovimestarit ovat aliarvostettuja", Goryfor tuumasi hiljaa.
"Niin ovat."
"Luuletteko, että joku vastaa?" haltia kysyi hetken päästä
"Toivon sitä", valtias vastasi ja hymyili. "Kartano ei pysy kasassa ilman, että on joku paimentamassa."
_________________
Sitten vielä vähän loppulätinää xD
Eli Forylin puhuttelussa on eroavaisuuksia. Henkilökunnalle Foryl on isäntä ja muulle (Kartanon) väelle valtias.
Osa tuosta kartanon väestä on esitelty täällä.
Niin, mun puolesta tätä porukkaa, joka tässä pyörii, saa käyttää esim. ropetuksissa. He ovat nimittäin täysin vakituista henkilökuntaa Kartanossa ja ovat siellä varmasti, jos sinne joku tulee (paitsi ehkä Goryfor)
Randomi nippelitieto: Ruaidhrí lausutaan niinkin helposti kuin [rorii] :,)