Post by Deltamary on Nov 3, 2007 11:01:11 GMT 2
"Rakas Alfonse.."
Vanha mies luki kirjeestä ja irvisti. Oddyseyn ei tarvinnut lukea kirjettä kertaa enempää. Hän rypisti viestiä kädesään ja tyhjensi likörilasinsa. Jälleen hän nyökkäsi pubin isännälle ja sai pian uuden lasin karhunmarjalikööriä eteensä.
"Nyt hän siis tarvitsee apuani." velho murahti, siemaisi liköriään ja naurahti.
"Vai demoni.." Oddysey urahti tuojetellen siekaileamatta kaikkia pubissa olevia pahansuovasti. Eräs pummiparka pelästyi pahasti velhon pahaa silmää ja putosi tuolilta. Oddysey hymyili likaista hymyään ja palasi valtiattaren kirjeen pariin. Tokihan Oddyseykin oli kuullut näillä nurkilla räyhänneestä hirviöstä. Idän kahakka ei ollut oikeastaan edes niin kaukana, ja pelokasta kansaa virtasi erämaasta jatkuvasti Mihrakseen. Niin eläviä kuin epäkuolleitakin. Oddysey tuhahti harmistuneena, sillä hänen ennen niin kovasti arvostamat vamppyyritkin olivat näinä päivinä sellaisia pelkureita.
Oddysey oli aina pyyhkäissyt pois elävienkirjoista muutamia puhdistajia, kun oli sellaisen jossakin kohdannut.
"Sinulla on ylpeytesi, mutta tunnen myös sinun kunnianhimosi. Kun olet valmis palvelukseeni, astu seuraavaan laivaan Mihraksen satamassa:
..."
Näin loppui kirje, ja Oddysey sylkäisi vihreän liman tummalle lautalattialle. Hänen ohitseen kulkenut halpanainen loi tähän inhoavan katseen, mutta Oddysey ei ollut huomaavinaan.
Velho ryttäsi kirjeen kaapunsa taskuun ja tilasi uuden liköörin, sekä sen seuraksi suitsukkeen pöydälleen.
"Oddysey vastaisi kutsuun." velho sanoi hitaasti rahisevalla äänellään ja nojasi leukansa murhkuraisiin käsiinsä.
//seuraan saa liittyä//
edit://olematon deadline meni umpeen, ciao!//
Vanha mies luki kirjeestä ja irvisti. Oddyseyn ei tarvinnut lukea kirjettä kertaa enempää. Hän rypisti viestiä kädesään ja tyhjensi likörilasinsa. Jälleen hän nyökkäsi pubin isännälle ja sai pian uuden lasin karhunmarjalikööriä eteensä.
"Nyt hän siis tarvitsee apuani." velho murahti, siemaisi liköriään ja naurahti.
"Vai demoni.." Oddysey urahti tuojetellen siekaileamatta kaikkia pubissa olevia pahansuovasti. Eräs pummiparka pelästyi pahasti velhon pahaa silmää ja putosi tuolilta. Oddysey hymyili likaista hymyään ja palasi valtiattaren kirjeen pariin. Tokihan Oddyseykin oli kuullut näillä nurkilla räyhänneestä hirviöstä. Idän kahakka ei ollut oikeastaan edes niin kaukana, ja pelokasta kansaa virtasi erämaasta jatkuvasti Mihrakseen. Niin eläviä kuin epäkuolleitakin. Oddysey tuhahti harmistuneena, sillä hänen ennen niin kovasti arvostamat vamppyyritkin olivat näinä päivinä sellaisia pelkureita.
Oddysey oli aina pyyhkäissyt pois elävienkirjoista muutamia puhdistajia, kun oli sellaisen jossakin kohdannut.
"Sinulla on ylpeytesi, mutta tunnen myös sinun kunnianhimosi. Kun olet valmis palvelukseeni, astu seuraavaan laivaan Mihraksen satamassa:
..."
Näin loppui kirje, ja Oddysey sylkäisi vihreän liman tummalle lautalattialle. Hänen ohitseen kulkenut halpanainen loi tähän inhoavan katseen, mutta Oddysey ei ollut huomaavinaan.
Velho ryttäsi kirjeen kaapunsa taskuun ja tilasi uuden liköörin, sekä sen seuraksi suitsukkeen pöydälleen.
"Oddysey vastaisi kutsuun." velho sanoi hitaasti rahisevalla äänellään ja nojasi leukansa murhkuraisiin käsiinsä.
//seuraan saa liittyä//
edit://olematon deadline meni umpeen, ciao!//