Post by bloodywolf on Feb 12, 2014 19:42:01 GMT 2
//Uh öh äh anteeksi kesto, piti tehdä aloitus jo monta päivää sitten.... ^^'//
Swain yski hansikastaan vasten ja pyyhkäisi suunsa hihaansa. Ei riittänyt, että hänellä oli kurkku kipeä ja yskä, eikä se että hän oli hukannut kaulahuivinsa jonnekin viimeyönä jouduttuaan juoksemaan karkuun jotain pahuksen ukkoa, vaan hänellä oli inhottava tunne siitä että hänellä oli nousemassa vielä kuumekin. Swain todella toivoi että se tunne olisi vain tunne, hänellä ei ollut aikaa eikä varaa sairastella nyt! Hänen mustaa takkiaan ei oltu suunniteltu talvisäähän, ja hänen pitäisi ostaa paksupohjaisemmat kengät, koska niiden rikkinäisistä pohjista tuli sisään lunta joka suli ja kasteli hänen sukkansa.
Haltia räkäisi ja sylki maahan kiukkuisesti. Hänellä oli vähän vilukin kaiken päälle. Pakkasta ei sentään ollut sentään sietämätöntä määrää, mutta lunta pyrytti sakeasti ja poikaa ei houkutellut ajatus sitä että hän joutuisi nukkumaan jossain vajassa tämän ja kenties seuraavankin yön.. Jos hän ei olisi mennyt viime yönä möhlimään, hänellä olisi nyt rahaa majataloon, mutta omaksi harmikseen hän ei ollut varautunut siihen että jos yrittää ryöstää lihavan näköistä ukkoa, saattaa olla että ukko vain näyttää lihavalta mutta onkin itse asiassa todella mainiossa kunnossa ja voi helposti juosta sinut kiinni ja viedä oman kukkaronsa lisäksi vielä sinunkin kukkarosi. Ja saattaa vetäistä sinua kuonoon pari kertaa ennen kuin vedät tikarin esille. Ja sen jälkeen saattaa olla, että hänelläkin on tikari ja sinulle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin luikkia häviäjänä karkuun ja hautoa julmaa ja veristä kostoa. Helvetin aikuiset! Hänen alahuulensa oli turvonnut ja hänen toista poskeaan jomotti. Sen hän muistaisi ja maksaisi vielä takaisin korkojen kera.
Swain niiskautti nenäänsä ja koitti loihtia ilmaan pientä tulipalloa. Se onnistui kehnon puoleisesti. Aluksi liekki paloi hetken verran iloisesti, kunnes se alkoi kutistua eikä suostunut millään, vaikka poika kuinka yritti, pysymään hänen kämmentään isompana ja lopulta se katosi sihahtaen ilmaan. Swain irvisti. Hän ei selvästikään ollut parhaassa kunnossa, mutta ei auttanut valittaa. Ehkä hän voisi käydä kähveltämässä itselleen jostain lääkettä, tai pakottaa jonkun parantajan auttamaan häntä...
Swain puraisi huultaan ja pudisteli päätään. ei, apua hän ei huolinut. Lääke saisi kelvata.
Poikaa heikotti ja jostain syystä hänen kylkiinsä koski kun hän hengitti syvään tai yski rajusti, mutta hän koitti olla kiinnittämättä asiaan huomiota ja lähti etsimään jotain paikkaa mistä ryöstää itselleen lääkettä.
Päivä alkoi jo melkein lähennellä iltaa kun poika vihdoin löysi jonkin paikan joka saattoi olla jokin vastaanotto tai jokin, ei sillä väliä, kunhan hän saisi jostain jotain pahuksen lääkettä että selviäisi huomiseen! Haltia veti tikarinsa esille ja koputti oveen. Kun joku tulisi avaamaan, hän voisi vain pistää tuon tikun nenään ja käydä tutkimassa kaapit, ja jos paikasta ei olisi hänelle mitään hyötyä, hän voisi ainakin kähveltää sieltä itselleen jotain ruokaa, jos onni olisi myötä. Samassa poikaa alkoi taas yskittää, ja hän rojahti polvilleen puristaen toisella kädellään rintaansa yskien voimakkaasti. Tämä olo oli kerrassaan hirveä.. Hän yski hengitys rahisten ja puristi kurkkuaan käsillään. Jokin keuhkokuume tästä vielä puuttuikin, jippii, upeaa!
//Tällaisen sain aikaan, koita hypätä mukaan :'D//
Swain yski hansikastaan vasten ja pyyhkäisi suunsa hihaansa. Ei riittänyt, että hänellä oli kurkku kipeä ja yskä, eikä se että hän oli hukannut kaulahuivinsa jonnekin viimeyönä jouduttuaan juoksemaan karkuun jotain pahuksen ukkoa, vaan hänellä oli inhottava tunne siitä että hänellä oli nousemassa vielä kuumekin. Swain todella toivoi että se tunne olisi vain tunne, hänellä ei ollut aikaa eikä varaa sairastella nyt! Hänen mustaa takkiaan ei oltu suunniteltu talvisäähän, ja hänen pitäisi ostaa paksupohjaisemmat kengät, koska niiden rikkinäisistä pohjista tuli sisään lunta joka suli ja kasteli hänen sukkansa.
Haltia räkäisi ja sylki maahan kiukkuisesti. Hänellä oli vähän vilukin kaiken päälle. Pakkasta ei sentään ollut sentään sietämätöntä määrää, mutta lunta pyrytti sakeasti ja poikaa ei houkutellut ajatus sitä että hän joutuisi nukkumaan jossain vajassa tämän ja kenties seuraavankin yön.. Jos hän ei olisi mennyt viime yönä möhlimään, hänellä olisi nyt rahaa majataloon, mutta omaksi harmikseen hän ei ollut varautunut siihen että jos yrittää ryöstää lihavan näköistä ukkoa, saattaa olla että ukko vain näyttää lihavalta mutta onkin itse asiassa todella mainiossa kunnossa ja voi helposti juosta sinut kiinni ja viedä oman kukkaronsa lisäksi vielä sinunkin kukkarosi. Ja saattaa vetäistä sinua kuonoon pari kertaa ennen kuin vedät tikarin esille. Ja sen jälkeen saattaa olla, että hänelläkin on tikari ja sinulle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin luikkia häviäjänä karkuun ja hautoa julmaa ja veristä kostoa. Helvetin aikuiset! Hänen alahuulensa oli turvonnut ja hänen toista poskeaan jomotti. Sen hän muistaisi ja maksaisi vielä takaisin korkojen kera.
Swain niiskautti nenäänsä ja koitti loihtia ilmaan pientä tulipalloa. Se onnistui kehnon puoleisesti. Aluksi liekki paloi hetken verran iloisesti, kunnes se alkoi kutistua eikä suostunut millään, vaikka poika kuinka yritti, pysymään hänen kämmentään isompana ja lopulta se katosi sihahtaen ilmaan. Swain irvisti. Hän ei selvästikään ollut parhaassa kunnossa, mutta ei auttanut valittaa. Ehkä hän voisi käydä kähveltämässä itselleen jostain lääkettä, tai pakottaa jonkun parantajan auttamaan häntä...
Swain puraisi huultaan ja pudisteli päätään. ei, apua hän ei huolinut. Lääke saisi kelvata.
Poikaa heikotti ja jostain syystä hänen kylkiinsä koski kun hän hengitti syvään tai yski rajusti, mutta hän koitti olla kiinnittämättä asiaan huomiota ja lähti etsimään jotain paikkaa mistä ryöstää itselleen lääkettä.
Päivä alkoi jo melkein lähennellä iltaa kun poika vihdoin löysi jonkin paikan joka saattoi olla jokin vastaanotto tai jokin, ei sillä väliä, kunhan hän saisi jostain jotain pahuksen lääkettä että selviäisi huomiseen! Haltia veti tikarinsa esille ja koputti oveen. Kun joku tulisi avaamaan, hän voisi vain pistää tuon tikun nenään ja käydä tutkimassa kaapit, ja jos paikasta ei olisi hänelle mitään hyötyä, hän voisi ainakin kähveltää sieltä itselleen jotain ruokaa, jos onni olisi myötä. Samassa poikaa alkoi taas yskittää, ja hän rojahti polvilleen puristaen toisella kädellään rintaansa yskien voimakkaasti. Tämä olo oli kerrassaan hirveä.. Hän yski hengitys rahisten ja puristi kurkkuaan käsillään. Jokin keuhkokuume tästä vielä puuttuikin, jippii, upeaa!
//Tällaisen sain aikaan, koita hypätä mukaan :'D//