Post by Dailow on Feb 5, 2014 0:11:11 GMT 2
//Caldera ja Mustang tännepäin ^^ //
Talvi oli ankaraa aikaa lännen aroilla, jossa ei kasvanut juurikaan puustoa tuulta hillitsemässä ja lunta tuiskusi taivaan täydeltä viikko toisensa jälkeen. Hyytävä viima kieppui lännen korkeimman vuoren ympärillä, ja kasasi lumesta muurin suuren luolan sisäänkäynnille.
Syvällä luolan sisuksissa oli kuitenkin miellyttävän lämmin, varsinkin valtavassa kirjastossa, jonka holvimainen katto jatkui ylös pimeyteen ja seiniä reunustivat suuret kiviset hyllyt, joilla lepäsi laaja valikoima kirjoja Lyrathin joka kielellä. Valoa luolaan valoi suuri tulisija yhdellä seinustalla, ja muutama korkea rautakynttelikkö siellä täällä huonetta. Kirjasto oli yksi Valtiaan silmäteristä, lähes yhtä mieluinen kuin aarrekammio, sillä näistä kirjoista löytyvä tieto oli aivan yhtä arvokasta.
Valtias Kheraxiantare oli linnoittautunut tulisijan eteen, vuorannut itselleen lattialle mukavan paikan lampaantaljan päälle, ja syventynyt tutkimaan opusta Lyrathin historiasta. Khera sipaisi mustanvihreitä hiuksia pois silmiltään, ja muistutti jälleen itseään hiustenleikkuun ajankohtaisuudesta. Hän istui risti-istunnassa sivuttain tuleen nähden, kirja leväten avonaisena hänen sylissään, ja yritti keskittyä esillä olevaan tekstiin. Luolastosta kantautuvat äänet tosin häiritsivät huomattavasti, oliko joku eläin taas eksynyt luolastoon? Jotkin lähistön eläimet olivat kai liian tottuneita lohikäärmeen tuoksuun, etteivät nämä älynneet pysytellä kotoisen näköisestä luolasta kaukana.
//kovasta yrityksestä huolimatta siitä ei ollut pidempää //
Talvi oli ankaraa aikaa lännen aroilla, jossa ei kasvanut juurikaan puustoa tuulta hillitsemässä ja lunta tuiskusi taivaan täydeltä viikko toisensa jälkeen. Hyytävä viima kieppui lännen korkeimman vuoren ympärillä, ja kasasi lumesta muurin suuren luolan sisäänkäynnille.
Syvällä luolan sisuksissa oli kuitenkin miellyttävän lämmin, varsinkin valtavassa kirjastossa, jonka holvimainen katto jatkui ylös pimeyteen ja seiniä reunustivat suuret kiviset hyllyt, joilla lepäsi laaja valikoima kirjoja Lyrathin joka kielellä. Valoa luolaan valoi suuri tulisija yhdellä seinustalla, ja muutama korkea rautakynttelikkö siellä täällä huonetta. Kirjasto oli yksi Valtiaan silmäteristä, lähes yhtä mieluinen kuin aarrekammio, sillä näistä kirjoista löytyvä tieto oli aivan yhtä arvokasta.
Valtias Kheraxiantare oli linnoittautunut tulisijan eteen, vuorannut itselleen lattialle mukavan paikan lampaantaljan päälle, ja syventynyt tutkimaan opusta Lyrathin historiasta. Khera sipaisi mustanvihreitä hiuksia pois silmiltään, ja muistutti jälleen itseään hiustenleikkuun ajankohtaisuudesta. Hän istui risti-istunnassa sivuttain tuleen nähden, kirja leväten avonaisena hänen sylissään, ja yritti keskittyä esillä olevaan tekstiin. Luolastosta kantautuvat äänet tosin häiritsivät huomattavasti, oliko joku eläin taas eksynyt luolastoon? Jotkin lähistön eläimet olivat kai liian tottuneita lohikäärmeen tuoksuun, etteivät nämä älynneet pysytellä kotoisen näköisestä luolasta kaukana.
//kovasta yrityksestä huolimatta siitä ei ollut pidempää //