Post by Deleted on Jan 12, 2014 19:22:02 GMT 2
//Elikkäs Junie tännepäin! Olipas yllättävää kuinka luontevasti tämän sai kirjoitettua junassa. //
Ahjon kutsuva kajo lämmitti sen vieressä työskentelevää väsynyttä haltiaa. Lenoiren oli vasta palannut markkina- ja tutkimusretkeltä Lyrathin keskiosista ja Frenosta. Reissu oli ollut pitkä ja raskas, mutta myös sen arvoinen. Hän oli saanut paljon uutta tietoa ja juoruja alueiden epäkuolleiden lukumääristä ja Frenosta hän oli saanut muutamia kirjekuoriviestejä kuljetettavaksi Namariin. Frenossa vierailu oli muutenkin aina hänestä todella mukavaa, koska paikassa oli lapsuuden nostalgian tunnelmaa ja koristeellinen kalastajakaupunki on aina jollain tavoin vedonnut häneen. Mielessään hän harmittelee, että suurin osa Puhdistajien toiminnasta on keskittynyt Namariin.
Lenoiren työnantaja seppä Morris oli poistunut hetki sitten hakemaan lisää kivihiiltä ahjon tarpeisiin ja hän oli jäänyt yksin hoitamaan pajan töitä. Haltia oli pistänyt kaiken valmiiksi työskentelyä varten ja sääti välillä ahjon kuumuutta palkeilla. Hän ei kuitenkaan uskaltanut aloittaa reissultaan saamaansa miekkatilausta, koska tiesi vieraansa tulevan pian.
Alder Rèin, Puhdistajien ryhmä seitsemän komentaja, oli tulossa päivän aikana tapaamaan häntä. Lenoiren oli luvannut raportoida Alderin ryhmälle mahdollisista tehtävistä, ja olihan hänellä miehelle kirjekin toimitettavana. Lenoiren ei varsinaisesti tuntenut tätä ihmismiestä hyvin, mutta on hän samoissa merkeissä tavannut miehen aikaisemminkin. Komentaja vaikuttaa aina vakavalta, varsinkin jos kyse on työstä, eikä tämä Lenoirenia haittaa. Hän pitää ihmisistä, jotka ottavat työnsä vakavasti ja ovat kunnianhimoisia -aivan kuten hän itse.
Haltia istuu pajan nurkassa olevalle tuolille katsellen samalla ikkunasta ulos. Kello ei vielä ollut paljoa ja asukkaita tai vieraijoita ei näkynyt paljoa liikenteessä. Lenoiren toivoi, että komentaja pian ilmestyisi, että hän voisi aloittaa työnsä pian.
Ahjon kutsuva kajo lämmitti sen vieressä työskentelevää väsynyttä haltiaa. Lenoiren oli vasta palannut markkina- ja tutkimusretkeltä Lyrathin keskiosista ja Frenosta. Reissu oli ollut pitkä ja raskas, mutta myös sen arvoinen. Hän oli saanut paljon uutta tietoa ja juoruja alueiden epäkuolleiden lukumääristä ja Frenosta hän oli saanut muutamia kirjekuoriviestejä kuljetettavaksi Namariin. Frenossa vierailu oli muutenkin aina hänestä todella mukavaa, koska paikassa oli lapsuuden nostalgian tunnelmaa ja koristeellinen kalastajakaupunki on aina jollain tavoin vedonnut häneen. Mielessään hän harmittelee, että suurin osa Puhdistajien toiminnasta on keskittynyt Namariin.
Lenoiren työnantaja seppä Morris oli poistunut hetki sitten hakemaan lisää kivihiiltä ahjon tarpeisiin ja hän oli jäänyt yksin hoitamaan pajan töitä. Haltia oli pistänyt kaiken valmiiksi työskentelyä varten ja sääti välillä ahjon kuumuutta palkeilla. Hän ei kuitenkaan uskaltanut aloittaa reissultaan saamaansa miekkatilausta, koska tiesi vieraansa tulevan pian.
Alder Rèin, Puhdistajien ryhmä seitsemän komentaja, oli tulossa päivän aikana tapaamaan häntä. Lenoiren oli luvannut raportoida Alderin ryhmälle mahdollisista tehtävistä, ja olihan hänellä miehelle kirjekin toimitettavana. Lenoiren ei varsinaisesti tuntenut tätä ihmismiestä hyvin, mutta on hän samoissa merkeissä tavannut miehen aikaisemminkin. Komentaja vaikuttaa aina vakavalta, varsinkin jos kyse on työstä, eikä tämä Lenoirenia haittaa. Hän pitää ihmisistä, jotka ottavat työnsä vakavasti ja ovat kunnianhimoisia -aivan kuten hän itse.
Haltia istuu pajan nurkassa olevalle tuolille katsellen samalla ikkunasta ulos. Kello ei vielä ollut paljoa ja asukkaita tai vieraijoita ei näkynyt paljoa liikenteessä. Lenoiren toivoi, että komentaja pian ilmestyisi, että hän voisi aloittaa työnsä pian.