Post by Deleted on Dec 27, 2013 21:20:11 GMT 2
//Junie ja hänen puhdistaja pojunsa~//
Maa oli valkoinen ja kaikkialla oli hiljaista. Kunnes puusta tippui lumet pahaa aavistamattoman nagan niskaan joka kiljaisi ja rupesi kiroilemaan raskaasti tajuttuaan, ettei hänen kimppuunsa ollut hyökännyt kuin kasa kylmän märkää valkoista ainetta.
"Hiljaa!" kuului viidestä eri suunnasta ja naga hiljeni mutta katsoi mulkoillen ylös oksistoon.
"Varo ettei tule uusi yllätys hyökkäys ilmasta" sanoi eräs ihmispoika, David, joka oli aina naljailemassa nagan kanssa.
"Minä voin antaa sinulle samanlaisen yllätyksen niin katsotaan miten hiljaa sinä olet sitten" naga, Simson murahti ja otti lunta maasta, tarkoituksenaan heittää se ihmispojun naamaan.
"Hiljaa typerykset. Paljastatte kohta meidät kaikki!" haltia, Ewan sihahti, katsahti komentajaa ja kääntyi katsomaan taas kukkulalta alas, jossa sijaitsi kartano, jota ei ollut vielä ollut pari kuukautta sitten.
Komentaja katsoi kartanoa mietteliäänä. Miksi heidän ryhmänsä oli lähetetty tähän tehtävään? Hän oli ollut pari kuukautta tauolla koska muutto ja uusi elämä olivat vieneet aikaa. Sitten Eowen oli sairastunut mutta onneksi metsäläinen oli parantunut. Nikolai katsoi kyseistä miestä. Hän ei ollut varma oliko Eowen 100% kunnossa joten hän oli hämmästynyt kuultuaan että hänen ryhmänsä lähetettäisiin tänne hevonkuuseen tiedustelemaan/eliminoimaan epäkuolleide ryhmä, vaikka hän oli kertonut huolensa ryhmän kunnosta johtoportaalle. Homma jotenkin haisi.
Nikolai kohotti katseensa yläpuolellaan olevan puun oksaan.
"Käy katsomassa monta henkilöä sisällä on" nainen komensi, jolloin pieneltä pojalta näyttävä keiju muuttui todelliseen olomuotoonsa ja viipotti alas kukkulalta kohti kartanoa. Pieni joukko odotteli keijun paluuta. Naga seisoi hievahtamatta, katse kartanossa. David heitteli puukkoa ilmaan ja nappasi sen. Tämä oli vähällä aloittaa viheltämisen mutta Ewan tukki tämän suun juuri kun nuorukainen mutristi huulensa yhteen. Eowen näytti jotenkin surkealta, joten Niki käski tämän luokseen. Metsäläisen toteltua, nainen painoi kätensä tämän harteille ja antoi elementtinsä lämmittää toista. Mutta samalla hän piti katseensa kiinni kartanossa ja odotti Abrahamin paluuta. Simson näytti kärsimättömältä.
"Milloin se helinä keiju tule? Pyrstö jäätyy kiinni maahan" tämä nurisi hiljaa, saaden Davidin hihittämään.
"Tee muutama niistä sinun kuuluisista tanssi liikkeistä niin lämpenet" tämä sanoi ja maastoutui maahan lentävän lumipallon edestä. Nikolai pyöräytti silmiään.
"Saamme keikan pitkästä aikaa ja te käyttäydytte kuin pikku lapset? Aikuistukaa!" nainen sähähti kulmat kurtussa, saaden miehet nolostumaan ja tokenemaan. Ewan oli ollut hiljaa koko tämän ajan. Nainen tiesi että tätä painoi jokin asia, mutta tämä ei viitsinyt ottaa asiaa puheeksi, ainakaan nyt kun koko ryhmä oli paikalla.
Silloin heidän luokseen lensi Abe, joka näytti hengästyneeltä. Tämä muuntautui ihmismuotoonsa.
"Pari tusinaa tyyppiä, kaikki asestautuneet päästä varpaisiin" poika sanoi väristen ja irvisti. Nikolai puri huultaan. He eivät luultavasti voittaisi kaikkia. Simson oli innoissaan.
"Enemmän päitä kolisteltavaksi!" naga mies hymyili, välittämättä muiden epäuskoisista ilmeistä.
"Tarvitsemme suunnitelman" Niki sanoi, mutta ennen kuin hän ehti sanoa mitään, Abe jatkoi.
"En tiedä onko sillä väliä, mutta näin matkalla tänne takaisin kääpiön tuolla pusikoissa" Abraham sanoi, saaden kaikkien katseen itseensä.
"Kaikella on väliä. Oliko hän paikoillaan vai kävelikö jonnekkin?" Ewan kysyi malttamattomana.
"Hän oli paikoillaan. Mutta en minä tiedä mitä hän teki. Saattoihan hän olla vain... asioillaan" Abe mutisi. Ewan katsoi Nikiä.
"Mitä tuumit?" hän kysyi. Niki nyökkäsi.
"Parempi katsoa kuin katua. Näytä paikka" Niki neuvoi Abea ja veti hänet lähemmäksi kielekettä, josta Abe voisi näyttää kääpiön viimeisimmän paikan.
//Byääh! Tulipas outoa saissea >_< //
Maa oli valkoinen ja kaikkialla oli hiljaista. Kunnes puusta tippui lumet pahaa aavistamattoman nagan niskaan joka kiljaisi ja rupesi kiroilemaan raskaasti tajuttuaan, ettei hänen kimppuunsa ollut hyökännyt kuin kasa kylmän märkää valkoista ainetta.
"Hiljaa!" kuului viidestä eri suunnasta ja naga hiljeni mutta katsoi mulkoillen ylös oksistoon.
"Varo ettei tule uusi yllätys hyökkäys ilmasta" sanoi eräs ihmispoika, David, joka oli aina naljailemassa nagan kanssa.
"Minä voin antaa sinulle samanlaisen yllätyksen niin katsotaan miten hiljaa sinä olet sitten" naga, Simson murahti ja otti lunta maasta, tarkoituksenaan heittää se ihmispojun naamaan.
"Hiljaa typerykset. Paljastatte kohta meidät kaikki!" haltia, Ewan sihahti, katsahti komentajaa ja kääntyi katsomaan taas kukkulalta alas, jossa sijaitsi kartano, jota ei ollut vielä ollut pari kuukautta sitten.
Komentaja katsoi kartanoa mietteliäänä. Miksi heidän ryhmänsä oli lähetetty tähän tehtävään? Hän oli ollut pari kuukautta tauolla koska muutto ja uusi elämä olivat vieneet aikaa. Sitten Eowen oli sairastunut mutta onneksi metsäläinen oli parantunut. Nikolai katsoi kyseistä miestä. Hän ei ollut varma oliko Eowen 100% kunnossa joten hän oli hämmästynyt kuultuaan että hänen ryhmänsä lähetettäisiin tänne hevonkuuseen tiedustelemaan/eliminoimaan epäkuolleide ryhmä, vaikka hän oli kertonut huolensa ryhmän kunnosta johtoportaalle. Homma jotenkin haisi.
Nikolai kohotti katseensa yläpuolellaan olevan puun oksaan.
"Käy katsomassa monta henkilöä sisällä on" nainen komensi, jolloin pieneltä pojalta näyttävä keiju muuttui todelliseen olomuotoonsa ja viipotti alas kukkulalta kohti kartanoa. Pieni joukko odotteli keijun paluuta. Naga seisoi hievahtamatta, katse kartanossa. David heitteli puukkoa ilmaan ja nappasi sen. Tämä oli vähällä aloittaa viheltämisen mutta Ewan tukki tämän suun juuri kun nuorukainen mutristi huulensa yhteen. Eowen näytti jotenkin surkealta, joten Niki käski tämän luokseen. Metsäläisen toteltua, nainen painoi kätensä tämän harteille ja antoi elementtinsä lämmittää toista. Mutta samalla hän piti katseensa kiinni kartanossa ja odotti Abrahamin paluuta. Simson näytti kärsimättömältä.
"Milloin se helinä keiju tule? Pyrstö jäätyy kiinni maahan" tämä nurisi hiljaa, saaden Davidin hihittämään.
"Tee muutama niistä sinun kuuluisista tanssi liikkeistä niin lämpenet" tämä sanoi ja maastoutui maahan lentävän lumipallon edestä. Nikolai pyöräytti silmiään.
"Saamme keikan pitkästä aikaa ja te käyttäydytte kuin pikku lapset? Aikuistukaa!" nainen sähähti kulmat kurtussa, saaden miehet nolostumaan ja tokenemaan. Ewan oli ollut hiljaa koko tämän ajan. Nainen tiesi että tätä painoi jokin asia, mutta tämä ei viitsinyt ottaa asiaa puheeksi, ainakaan nyt kun koko ryhmä oli paikalla.
Silloin heidän luokseen lensi Abe, joka näytti hengästyneeltä. Tämä muuntautui ihmismuotoonsa.
"Pari tusinaa tyyppiä, kaikki asestautuneet päästä varpaisiin" poika sanoi väristen ja irvisti. Nikolai puri huultaan. He eivät luultavasti voittaisi kaikkia. Simson oli innoissaan.
"Enemmän päitä kolisteltavaksi!" naga mies hymyili, välittämättä muiden epäuskoisista ilmeistä.
"Tarvitsemme suunnitelman" Niki sanoi, mutta ennen kuin hän ehti sanoa mitään, Abe jatkoi.
"En tiedä onko sillä väliä, mutta näin matkalla tänne takaisin kääpiön tuolla pusikoissa" Abraham sanoi, saaden kaikkien katseen itseensä.
"Kaikella on väliä. Oliko hän paikoillaan vai kävelikö jonnekkin?" Ewan kysyi malttamattomana.
"Hän oli paikoillaan. Mutta en minä tiedä mitä hän teki. Saattoihan hän olla vain... asioillaan" Abe mutisi. Ewan katsoi Nikiä.
"Mitä tuumit?" hän kysyi. Niki nyökkäsi.
"Parempi katsoa kuin katua. Näytä paikka" Niki neuvoi Abea ja veti hänet lähemmäksi kielekettä, josta Abe voisi näyttää kääpiön viimeisimmän paikan.
//Byääh! Tulipas outoa saissea >_< //