Post by Cayan on Sept 5, 2013 17:16:02 GMT 2
//Joo, Akuro tänne (: Tosi mielikuvituksellinen otsikko, mutta en keksiny muutakaan x( //
Kelmore oli kerällä tulivuoren kyljessä olevassa luolassa. Herra oli päättänyt yöpyä siellä ja testata, sopisiko se kenties kotiluolaksi. Hänen oma luolansa kun oli mennyt romahtamaan, piru vie! Ja vaikka vuori sattuisi lämpenemään ja jopa purkautumaan, eipä se uroota kovinkaan haittaisi..; tulihan on hänelle tuttuakin tutumpaa. Yömyöhään hän oli ryöminyt lähimpään löytämäänsä luolaan, hän oli nääs viettänyt koko edellisen päivän saalistaen, huonoin tuloksin tosin. Hän oli saanut kynsiinsä vain pahaisen jäniksen. Sillä ei iso lohikäärme pitkälle pötki. Tiukan paikan tullen hän kyllä pystyi paastoamaan kauankin, mutta eipä hän oikein välitä siitä. Vatsa täynnä on mukavampi olla~ Sijainnista huolimatta, ei siellä silti ollut yhtään sen lämpimämpi, kuin muissakaan luolissa. Vesi pääsee vuoren sisään leikiten sen pikku halkeamista ja koloista, joten luolassa oli aika kosteaa. Olihan hän kyllä illalla luolalle tullessaan grillannut luolan sisustan hönkäyksellään - oli siellä ketään tai ei - jotta se kuivuisi. Yön aikana kosteus oli kuitenkin tiivitynyt luolan kattoon ja pieniä vesipisaroita putoili harvakseltaan alas lattiaan. Yksi epäonninen pisara putosi Kelmin kuonon päälle. Se ei riittänyt vielä ison liskon herättämiseen. Hän vain hieraisi unissaan kuonoaan kevyesti ja jatkoi uinumistaan. Toinen, vielä epäonnekkaampi, pisara otti ja putosi katosta kohti liskon kuonoa. Tippa osui ja upposi suoraan lohikäärmeen sierainten väliin. Kelmi leiskautti päänsä ylös ja silmäili silmät sirrillään luolaansa. Yksi pisara putosi katosta hänen etujalkojensa väliin. Hän suuntasi katseensa ylös, kohti kattoa ja puhalsi sieraimistaan isot liekit. Katto savusi hieman. Lisko virnisti. "Siitäs sait." Hän nousi ylös ja venytteli makeasti. "On se kumma, kun ei enää saa nukkuakaan rauhassa." Jupinansa kaikui luolassa. Yksi luolassa nukkumisen varjopuolista; ne tuppasivat olla kosteita. Onneksi kätevä kuivauskeino löytyy liskolta itseltään. Säästäähän siinä aikaa ja rahaakin, kun ei tarvitse kierrellä ja kaarrella ympäri kyliä etsimässä majapaikkaa. Hänestä itsestään hohkaava lämpö riitti usein lämmittämään luolan. Lisko tallusteli ulos luolasta ja tarkasteli ympäristöään. Ei ketään mailla halmeilla. Hetkinen, lohikäärme tarkensi katsettaan. Jumankekka! Siellähän on hirvi! Iso elukka oli ilmeisesti tullut murkinoimaan tulivuoren tuhkan ravitsemille niityillä. Hah, se ei arvaakaan kuka sitä murkinoi kohta! Kelmi ponnahti kevyesti isoille siivilleen, otti sopivasti korkeutta, jotta häntä ei huomattaisi ja suuntasi kohti sorkkaeläintä. Hän liiteli kevyesti ja hiljaa hirven yläpuolelle ja nappasi sen hampaisiinsa. Yksi plussa lisää luolalle; paljon isoja riistaeläimiä, ja lähellä! 'Miksen ajatellut tätä aikaisemmin?' Kelmi pohdiskeli rusauttaessaan voimakkaissa leuoissaan hirven selkärangan poikki. Sätkiminen loppui. Lisko maistoi lämpimän veren suussaan. Lyhyen kiertelyn jälkeen Kelmi palasi luolan eteen ja ryhtyi nautiskelemaan ateriaansa.
Kelmore oli kerällä tulivuoren kyljessä olevassa luolassa. Herra oli päättänyt yöpyä siellä ja testata, sopisiko se kenties kotiluolaksi. Hänen oma luolansa kun oli mennyt romahtamaan, piru vie! Ja vaikka vuori sattuisi lämpenemään ja jopa purkautumaan, eipä se uroota kovinkaan haittaisi..; tulihan on hänelle tuttuakin tutumpaa. Yömyöhään hän oli ryöminyt lähimpään löytämäänsä luolaan, hän oli nääs viettänyt koko edellisen päivän saalistaen, huonoin tuloksin tosin. Hän oli saanut kynsiinsä vain pahaisen jäniksen. Sillä ei iso lohikäärme pitkälle pötki. Tiukan paikan tullen hän kyllä pystyi paastoamaan kauankin, mutta eipä hän oikein välitä siitä. Vatsa täynnä on mukavampi olla~ Sijainnista huolimatta, ei siellä silti ollut yhtään sen lämpimämpi, kuin muissakaan luolissa. Vesi pääsee vuoren sisään leikiten sen pikku halkeamista ja koloista, joten luolassa oli aika kosteaa. Olihan hän kyllä illalla luolalle tullessaan grillannut luolan sisustan hönkäyksellään - oli siellä ketään tai ei - jotta se kuivuisi. Yön aikana kosteus oli kuitenkin tiivitynyt luolan kattoon ja pieniä vesipisaroita putoili harvakseltaan alas lattiaan. Yksi epäonninen pisara putosi Kelmin kuonon päälle. Se ei riittänyt vielä ison liskon herättämiseen. Hän vain hieraisi unissaan kuonoaan kevyesti ja jatkoi uinumistaan. Toinen, vielä epäonnekkaampi, pisara otti ja putosi katosta kohti liskon kuonoa. Tippa osui ja upposi suoraan lohikäärmeen sierainten väliin. Kelmi leiskautti päänsä ylös ja silmäili silmät sirrillään luolaansa. Yksi pisara putosi katosta hänen etujalkojensa väliin. Hän suuntasi katseensa ylös, kohti kattoa ja puhalsi sieraimistaan isot liekit. Katto savusi hieman. Lisko virnisti. "Siitäs sait." Hän nousi ylös ja venytteli makeasti. "On se kumma, kun ei enää saa nukkuakaan rauhassa." Jupinansa kaikui luolassa. Yksi luolassa nukkumisen varjopuolista; ne tuppasivat olla kosteita. Onneksi kätevä kuivauskeino löytyy liskolta itseltään. Säästäähän siinä aikaa ja rahaakin, kun ei tarvitse kierrellä ja kaarrella ympäri kyliä etsimässä majapaikkaa. Hänestä itsestään hohkaava lämpö riitti usein lämmittämään luolan. Lisko tallusteli ulos luolasta ja tarkasteli ympäristöään. Ei ketään mailla halmeilla. Hetkinen, lohikäärme tarkensi katsettaan. Jumankekka! Siellähän on hirvi! Iso elukka oli ilmeisesti tullut murkinoimaan tulivuoren tuhkan ravitsemille niityillä. Hah, se ei arvaakaan kuka sitä murkinoi kohta! Kelmi ponnahti kevyesti isoille siivilleen, otti sopivasti korkeutta, jotta häntä ei huomattaisi ja suuntasi kohti sorkkaeläintä. Hän liiteli kevyesti ja hiljaa hirven yläpuolelle ja nappasi sen hampaisiinsa. Yksi plussa lisää luolalle; paljon isoja riistaeläimiä, ja lähellä! 'Miksen ajatellut tätä aikaisemmin?' Kelmi pohdiskeli rusauttaessaan voimakkaissa leuoissaan hirven selkärangan poikki. Sätkiminen loppui. Lisko maistoi lämpimän veren suussaan. Lyhyen kiertelyn jälkeen Kelmi palasi luolan eteen ja ryhtyi nautiskelemaan ateriaansa.