Post by Nekosan on Dec 1, 2012 13:29:17 GMT 2
//Akuro tänne Cherin kanssa~ :'DD//
Ilma oli viileän syksyinen ja aamu alkoi sarastaai. Osassa kylän baareissa kuului vielä humalaisten laulua ja naurua. Ihmiset olivat aamutoimia tekemässä ja torimyyjät laittoivat kojujaan valmiiksi. Aamuvirkut olivat jo kävelemässä nousevan auringon valaisemaa tietä. Kaikkialla kuului pientä puheensorinaa ja työn touhua.
Aamuinen toiminta täytti kylän.
Samassa kuului pettynyt parkaisu, joka kuului melkein koko aamuisen kylän poikki.
"Lisäää viinaa~", eräs tummahiuksinen selvästi humalassa oleva mies huuteli kadun reunustalla istuen. Mustat housut olivat hieman revenneet ja ruskean takin liepeillä oli jotain töhnää. Mies näytti juopolta joka oli ryypiskellyt jo monta päivää. Todellisuudessa hän olikin juonut jo pitemmän ajan. Liam örisi kujan pielessä, hänet oltiin potkittu pihalle majatalosta, sillä hän oli muka häirinnyt sen asiakkaita. Nyt mies istui siinä ja halu saada lisää alkoholia oli kova. Mies oli alkoholisti ja mennyt erehdyksissään ottamaan yhden. Siitä se sitten oli alkanut, kaikkien niiden kuivien vuosien jälkeen hän ei ollut parantunut.
Liam nousi huterasti seisomaan ja lähti päättäväisesti etsimään uutta majataloa tai baaria. Hän halusi lisää ja lisää. Mikään ei estäisi häntä hankkimasta lisää juotavaa. Monet ihmiset katsoivat häntä joko nokan vartta pitkin tai säälivästi. Miksi niin nuorekas ja komea mies oli juonut itsensä siihen kuntoon. Lopulta Liam kaatui nenälleen maahan, muttei välittänyt siitä vaan nousi istumaan. Hänen silmäkulmansa oli hieman auennut, mutta pahempaa ei onneksi ollut käynyt. Nyt hän istui siinä ja tuijotti eteensä. Hän alkoi muistelemaan sitä, miten oli päätynyt juomaan sen yhden juoman. Leipuri muisti sen vielä hyvin, sillä se oli ollut surkein päivä koskaan.
Hän oli tuolloin ollut Drienissä, etsimässä rakkastettunsa kotia. Hän oli halunnut yllättää miehen, muttei ollut löytänyt tämän kotia. Kaiken lisäksi oli alkanut sataamaan ja ilta alkoi vaihtua yöhön. Mies oli koko illan etsinyt ympäri Drieniä rakastaan ja kysellyt muilta tiesivätkö nämä ketään Rafia. Lopulta miehen oli täytynyt luovuttaa etsintä, sillä ilma alkoi käydä kylmäksi ja hän oli ollut läpimärkä sateen vuoksi. Majatalo oli ollut lähellä ja hän oli ajattelemattaan lämpimikseen mennyt baarin puolelle ja tilannut viskin ja kahvin. Viski oli ollut liikaa ja siitä se oli lähtenyt. Alkoholi oli saanut olon pirteämmäksi, eikä päivä enää ollut näyttänyt niin kamalalta. Siitä oli nyt viikko - vaiko kaksi, kun hän oli sen viskin ottanut ja siitä päivästä lähtien juonut joka päivä itsensä tähän kuntoon. Hän ei muistanut miten oli päätynyt tänne ja kuinka kaukana hän edes oli Drienistä. Oliko hän edes vieläkin pohjoisessa?
Jotain lensin miehen päälle ja hän huomasi hevoskärryn juosseen läheisestä rapakosta, josta vedet olivat lentäneet hänen päälleen. Liam ei jaksanut välittää moisesta, siinä hän istui nuppi sekaisin ja silmäkulma verta vuotaen surkeannäköisenä ajatellen vain alkoholia.
//Mua rupes säälittää Liam ;___;.. päätin etten otakkaa sitä Sheena tähän mukaan, menis vähä vaikeaksi//
Ilma oli viileän syksyinen ja aamu alkoi sarastaai. Osassa kylän baareissa kuului vielä humalaisten laulua ja naurua. Ihmiset olivat aamutoimia tekemässä ja torimyyjät laittoivat kojujaan valmiiksi. Aamuvirkut olivat jo kävelemässä nousevan auringon valaisemaa tietä. Kaikkialla kuului pientä puheensorinaa ja työn touhua.
Aamuinen toiminta täytti kylän.
Samassa kuului pettynyt parkaisu, joka kuului melkein koko aamuisen kylän poikki.
"Lisäää viinaa~", eräs tummahiuksinen selvästi humalassa oleva mies huuteli kadun reunustalla istuen. Mustat housut olivat hieman revenneet ja ruskean takin liepeillä oli jotain töhnää. Mies näytti juopolta joka oli ryypiskellyt jo monta päivää. Todellisuudessa hän olikin juonut jo pitemmän ajan. Liam örisi kujan pielessä, hänet oltiin potkittu pihalle majatalosta, sillä hän oli muka häirinnyt sen asiakkaita. Nyt mies istui siinä ja halu saada lisää alkoholia oli kova. Mies oli alkoholisti ja mennyt erehdyksissään ottamaan yhden. Siitä se sitten oli alkanut, kaikkien niiden kuivien vuosien jälkeen hän ei ollut parantunut.
Liam nousi huterasti seisomaan ja lähti päättäväisesti etsimään uutta majataloa tai baaria. Hän halusi lisää ja lisää. Mikään ei estäisi häntä hankkimasta lisää juotavaa. Monet ihmiset katsoivat häntä joko nokan vartta pitkin tai säälivästi. Miksi niin nuorekas ja komea mies oli juonut itsensä siihen kuntoon. Lopulta Liam kaatui nenälleen maahan, muttei välittänyt siitä vaan nousi istumaan. Hänen silmäkulmansa oli hieman auennut, mutta pahempaa ei onneksi ollut käynyt. Nyt hän istui siinä ja tuijotti eteensä. Hän alkoi muistelemaan sitä, miten oli päätynyt juomaan sen yhden juoman. Leipuri muisti sen vielä hyvin, sillä se oli ollut surkein päivä koskaan.
Hän oli tuolloin ollut Drienissä, etsimässä rakkastettunsa kotia. Hän oli halunnut yllättää miehen, muttei ollut löytänyt tämän kotia. Kaiken lisäksi oli alkanut sataamaan ja ilta alkoi vaihtua yöhön. Mies oli koko illan etsinyt ympäri Drieniä rakastaan ja kysellyt muilta tiesivätkö nämä ketään Rafia. Lopulta miehen oli täytynyt luovuttaa etsintä, sillä ilma alkoi käydä kylmäksi ja hän oli ollut läpimärkä sateen vuoksi. Majatalo oli ollut lähellä ja hän oli ajattelemattaan lämpimikseen mennyt baarin puolelle ja tilannut viskin ja kahvin. Viski oli ollut liikaa ja siitä se oli lähtenyt. Alkoholi oli saanut olon pirteämmäksi, eikä päivä enää ollut näyttänyt niin kamalalta. Siitä oli nyt viikko - vaiko kaksi, kun hän oli sen viskin ottanut ja siitä päivästä lähtien juonut joka päivä itsensä tähän kuntoon. Hän ei muistanut miten oli päätynyt tänne ja kuinka kaukana hän edes oli Drienistä. Oliko hän edes vieläkin pohjoisessa?
Jotain lensin miehen päälle ja hän huomasi hevoskärryn juosseen läheisestä rapakosta, josta vedet olivat lentäneet hänen päälleen. Liam ei jaksanut välittää moisesta, siinä hän istui nuppi sekaisin ja silmäkulma verta vuotaen surkeannäköisenä ajatellen vain alkoholia.
//Mua rupes säälittää Liam ;___;.. päätin etten otakkaa sitä Sheena tähän mukaan, menis vähä vaikeaksi//