Post by Himwath on May 24, 2012 19:41:59 GMT 2
//Zeralex ~ Ollos hyvä//
Satoi vettä.
Itse asiassa satoi vettä jo kolmatta päivää putkeen. Taivaalla oli raskaita pilviä ja jossain kaukana vuorilla jyrisi kesän ensimmäinen ukkonen. Luonto heräili talvihorroksesta puskemalla puihin silmuja ja nurmikkokin alkoi saada vihertävää väriä. Niin synkeä kuin sade olikin sitä kaivattiin kuivan talven jälkeen kipeästi. Oli kuitenkin sääli, että pilvet peittivät auringon, joka varmasti olisi paistanut mitä lämpimimmin.
Royta se ei tietenkään haitannut. Hän oli jo pitkään pitänyt vesisateesta nimenomaan hämäryyden takia; jopa hän saattoi kulkea ulkona verhoutuneena kylläkin, mutta hieman huolettomammin kuin tavallisena päivänä. Säästä huolimatta hän ei ollut yhtään iloinen.
Itse asiassa mies velloi sellaisissa muistoissa, jotka eivät juurikaan häntä lämminttäneet.
Hän paransi asentoaan. Olisi voinut kai valita paremmankin istumapaikan kuin parvekkeen kaide räystään alla. Majatalo, jolle kyseinen parveke kuului, oli hänelle suhteellisen tuttu. Hän oli ollut siellä kerran aiemminkin...
Muutama vuosineljännes takaperin hän oli viettänyt aikaansa kyseisessä tavernassa vain muutamaa päivää sen jälkeen kun oli palanut Harmaaluodolta. Onnekseen hän oli sattunut saman pöydän ääreen erään toisen vampyyrin kanssa. Heillä oli ollut oikein mukavaa tuoppiensa yli, kunnes illan oli keskeyttänyt ryhmä kipakoita Puhdistajia. Roy oli livahtanut tilanteesta kuin koira veräjästä, mutta hänen ryyppykaverinsa oli jäänyt järjestön käsiin.
Blondi vampyyri ei tiennyt kuinka vihreähiuksinen vampyyri oli onnistunut pakenemaan vaarnanheiluttajien kynsistä, mutta hän tiesi tarkalleen, että mies oli vetänyt hänet mukanaan ongelmiin. Vihreä miekkonen oli kavaltanut hänetkin, ja parantaja oli joutunut kärsimään melko kauan järjestön käsissä ennen kuin onnistui pakenemaan.
Tai oikeistaan hän sai ostettua vapautensa parantajataidoillaan, mutta sellainen vei elinvuosia.
Oli kai sanomattakin selvää, että Royta - hmm - kismitti koko potaska; vihreähiuksinen vampyyri, puhdistajat ja oikeistaan koko majatalo.
Hän läimäisi turhautuneena kätensä vasten yhtä kannatinpylvästä.
Satoi vettä.
Itse asiassa satoi vettä jo kolmatta päivää putkeen. Taivaalla oli raskaita pilviä ja jossain kaukana vuorilla jyrisi kesän ensimmäinen ukkonen. Luonto heräili talvihorroksesta puskemalla puihin silmuja ja nurmikkokin alkoi saada vihertävää väriä. Niin synkeä kuin sade olikin sitä kaivattiin kuivan talven jälkeen kipeästi. Oli kuitenkin sääli, että pilvet peittivät auringon, joka varmasti olisi paistanut mitä lämpimimmin.
Royta se ei tietenkään haitannut. Hän oli jo pitkään pitänyt vesisateesta nimenomaan hämäryyden takia; jopa hän saattoi kulkea ulkona verhoutuneena kylläkin, mutta hieman huolettomammin kuin tavallisena päivänä. Säästä huolimatta hän ei ollut yhtään iloinen.
Itse asiassa mies velloi sellaisissa muistoissa, jotka eivät juurikaan häntä lämminttäneet.
Hän paransi asentoaan. Olisi voinut kai valita paremmankin istumapaikan kuin parvekkeen kaide räystään alla. Majatalo, jolle kyseinen parveke kuului, oli hänelle suhteellisen tuttu. Hän oli ollut siellä kerran aiemminkin...
Muutama vuosineljännes takaperin hän oli viettänyt aikaansa kyseisessä tavernassa vain muutamaa päivää sen jälkeen kun oli palanut Harmaaluodolta. Onnekseen hän oli sattunut saman pöydän ääreen erään toisen vampyyrin kanssa. Heillä oli ollut oikein mukavaa tuoppiensa yli, kunnes illan oli keskeyttänyt ryhmä kipakoita Puhdistajia. Roy oli livahtanut tilanteesta kuin koira veräjästä, mutta hänen ryyppykaverinsa oli jäänyt järjestön käsiin.
Blondi vampyyri ei tiennyt kuinka vihreähiuksinen vampyyri oli onnistunut pakenemaan vaarnanheiluttajien kynsistä, mutta hän tiesi tarkalleen, että mies oli vetänyt hänet mukanaan ongelmiin. Vihreä miekkonen oli kavaltanut hänetkin, ja parantaja oli joutunut kärsimään melko kauan järjestön käsissä ennen kuin onnistui pakenemaan.
Tai oikeistaan hän sai ostettua vapautensa parantajataidoillaan, mutta sellainen vei elinvuosia.
Oli kai sanomattakin selvää, että Royta - hmm - kismitti koko potaska; vihreähiuksinen vampyyri, puhdistajat ja oikeistaan koko majatalo.
Hän läimäisi turhautuneena kätensä vasten yhtä kannatinpylvästä.