Post by Deleted on Mar 19, 2012 0:40:18 GMT 2
//Nekosan ole kiltti ja tule tänne xD//
Pienen kylän kaduilla oli melko hiljaista. Vain muutama myyjä ja jokunen ohikulkija näkyi kadulla, mutta muuten ihmiset olivat jossain sisällä. Yksi kadulla kulkijoista oli nuori tyttö, joka kulki pieni paperilappunen kädessään pitkin katua. Välillä tyttö nosti päätään ja katseli ympärille, kunnes nokka tipahti jälleen kädessä olevaan lappuun. Tytön punertavanruskeat hiukse oliva löyhällä poninhännällä, joka roikkui oikean olkapään puolella ja ulottui tytön rinnuksille.
Päällään hänellä oli pitkä musta takki, joka ulottui puoleen väliin säärtä. Tytön rinnalla tepsutteli pieni ruskea koiranpentu, joka tarkkaili iloisesti ympäristöään, muttei poistunut emäntänsä viereltä hetkeksikään. Hetken päästä tyttö pysähtyi ja jäi katselemaan ympärilleen, aivan kuin etsien jotain.
'Missä ihmeessä tällainen kirjakauppa oikein on?'
Jose päivitteli mielessään ja yritti kuumeisesti saada silmiinsä etsimäänsä kauppaa. Jose oli taas vaihteeksi kirjaostoksilla ja tällä kertaa hän oli saanit vinkin kirjasta, joka olisi tavattoman arvokas tytön kokoelmiin. Itse kirja ei ollut mikään suuri keräilyharvinaisuus tai muuten kuuluisa, mutta sitä ei tahtonut löytyä mistään. Onneksi eräs killti kauppias oli vinkannut tytölle, että täällä päin saattaisi olla muutama kappale myynnissä. Kaupan osoitteenkin nainen oli antanut tytölle, mutta nyt Josesta alkoi tuntua, ettei koko kauppaa ollut olemassa. Hän oli jo muutaman kerran ravannu kaikki kadut jossa oli kauppoja, mutta kyseistä kirjakauppaa ei vain löytynyt.
Lopulta Jose päätti, että nyt sai etsiminen riittää. Tyttö lähti kävelemään ja suuntasi kulkunsa kohti lähintä majataloa. Ensimmäisen sisään päästyään, nuori nainen tiedusteli oliko lemmikkien tuonti sisään mahdollista. Myöntävän vastauksen saatuaan kutsui tyttö koiransa sisälle ja käveli sen jälkeen tiskille. Hän tilasi teetä ja hetken kuluttua tarjoilija kiikutti Josen eteen höyryävän kupin. Tara oli asettunut Josen tuolin alle makuulleen ja tarkkaili ympäristöään. Tyttö puolestaan nojasi päätään käsiinsä ja huokaisi syvään. Kirjojen perässä ravaaminen osasi sitten olla rasittavaa...
Pienen kylän kaduilla oli melko hiljaista. Vain muutama myyjä ja jokunen ohikulkija näkyi kadulla, mutta muuten ihmiset olivat jossain sisällä. Yksi kadulla kulkijoista oli nuori tyttö, joka kulki pieni paperilappunen kädessään pitkin katua. Välillä tyttö nosti päätään ja katseli ympärille, kunnes nokka tipahti jälleen kädessä olevaan lappuun. Tytön punertavanruskeat hiukse oliva löyhällä poninhännällä, joka roikkui oikean olkapään puolella ja ulottui tytön rinnuksille.
Päällään hänellä oli pitkä musta takki, joka ulottui puoleen väliin säärtä. Tytön rinnalla tepsutteli pieni ruskea koiranpentu, joka tarkkaili iloisesti ympäristöään, muttei poistunut emäntänsä viereltä hetkeksikään. Hetken päästä tyttö pysähtyi ja jäi katselemaan ympärilleen, aivan kuin etsien jotain.
'Missä ihmeessä tällainen kirjakauppa oikein on?'
Jose päivitteli mielessään ja yritti kuumeisesti saada silmiinsä etsimäänsä kauppaa. Jose oli taas vaihteeksi kirjaostoksilla ja tällä kertaa hän oli saanit vinkin kirjasta, joka olisi tavattoman arvokas tytön kokoelmiin. Itse kirja ei ollut mikään suuri keräilyharvinaisuus tai muuten kuuluisa, mutta sitä ei tahtonut löytyä mistään. Onneksi eräs killti kauppias oli vinkannut tytölle, että täällä päin saattaisi olla muutama kappale myynnissä. Kaupan osoitteenkin nainen oli antanut tytölle, mutta nyt Josesta alkoi tuntua, ettei koko kauppaa ollut olemassa. Hän oli jo muutaman kerran ravannu kaikki kadut jossa oli kauppoja, mutta kyseistä kirjakauppaa ei vain löytynyt.
Lopulta Jose päätti, että nyt sai etsiminen riittää. Tyttö lähti kävelemään ja suuntasi kulkunsa kohti lähintä majataloa. Ensimmäisen sisään päästyään, nuori nainen tiedusteli oliko lemmikkien tuonti sisään mahdollista. Myöntävän vastauksen saatuaan kutsui tyttö koiransa sisälle ja käveli sen jälkeen tiskille. Hän tilasi teetä ja hetken kuluttua tarjoilija kiikutti Josen eteen höyryävän kupin. Tara oli asettunut Josen tuolin alle makuulleen ja tarkkaili ympäristöään. Tyttö puolestaan nojasi päätään käsiinsä ja huokaisi syvään. Kirjojen perässä ravaaminen osasi sitten olla rasittavaa...