Post by Deleted on Jan 9, 2012 22:56:28 GMT 2
//Todella outo toi otsikko, mutta jaa xD Vaeltaja siis tänne.//
"Tulkaa auttamaan!" kuului miehien huutoa. Ruskea hiuksinen neiti kuuli vain ääniä pimeydessä. Tämä ei ollut pystynyt aukaisemaan silmiään.
Neiti oli saanut ison tällin muututtuaan takaisin ihmiseksi. Hänellä ei ollut vaatteita päällään. Vaan makasi lumessa keskellä raunioita kylmässä.
Jotkut miehet jotka olivat kanssa eksyneet Mihrasin kaupungin raunioihin löysivät tämän. Heillä oli muutama nainen mukaanaan. "Herran jumala! Nostakaa hänet tänne!" jonkun naisen ääni kuului. Jolanda tunsi kuinka hänet nostettiin. Lämpimät kädet.
Naiset olivat löytäneet aika ehjäksi jääneen mökin, johon he olivat pian sytyttäneet nuotion.
Jolandalle puettiin päälle paitaa ja housua ja sitten kaapu. "Antakaa jotain liinaa. Hänen päästään vuotaa verta" yksi toinen naisista pyysi.
Jonkin aikaa siinä ollessaan ihmissusi sai aukaistua silmiään. Kaikki näytti alussa hyvin sumealta.
"Hän herää!" miehet tulivat sisälle mökkiin katsomaan toisen vointia. "Kuinka voit neiti?" Jolanda katseli ympärilleen. Tämä yritti nousta ylös käsiensä avulla, mutta oikeaan käteen sattui järjettömästi.
"Sattuiko sinuun?" Jolanda puri hampaitaan yhteen ja katsoi kättään. Siitä huomasi, että se oli murtunut. Päätä särki ja vihloi hervottomasti.
Kaikki antoivat hänen rauhassa heräillä. Jonkin ajan kuluttua kuitenkin Jolanda alkoi saada itseään heräämään.
"Missä olen?" tuo puristeli päätään.
"Olet Mihrasissa. Ja miksi olit alastomana tuolla talvisessa pakkases?" ihmissusi tuumaili hetke aikaa. Oliko hän Mihrasissa? Hänen vaatteensa olivat varmaan jossain metsässä ennen mihrasia. Olihan hän muuttunut viikko sitten lähellä Mihrasta.
"Vaatteeni ja tavaroitani on tuolla metsässä jossain ison kiven luona" yksi naisista käski miesten mennä etsimään tämän tavarat. "Olet murtanut kätesi ja päässäsi on iso haava" Jolanda kokeili kädellään. Hänellä oli tosiaan kuivunna verta hiuksissaan.
Hetken siinä lämmitellen alkoi Jolanda esittäytyä ja niin edelleen. "Oletko muuten ihmissusi, jos saan udella?" Jolanda katsoi maahan hiukan harmissaan.
"Olen minä" nämä alkoivat katsoa toisiaan hetken. "Niin ajattelinkin, kun alasti tuolla makasit" ruskea hiuksinen katsoi heihin ja hymähti."Olen pahoillani", "Ei suotta olet pahoillasi" Jolandan mielentila oli muuttunut masentuneeksi.
Hänen teki mieli vain itkeä, mutta syytä ei ollut.
//Joo en tiä. Jotain outoo. Koeta päästä jyvälle //
"Tulkaa auttamaan!" kuului miehien huutoa. Ruskea hiuksinen neiti kuuli vain ääniä pimeydessä. Tämä ei ollut pystynyt aukaisemaan silmiään.
Neiti oli saanut ison tällin muututtuaan takaisin ihmiseksi. Hänellä ei ollut vaatteita päällään. Vaan makasi lumessa keskellä raunioita kylmässä.
Jotkut miehet jotka olivat kanssa eksyneet Mihrasin kaupungin raunioihin löysivät tämän. Heillä oli muutama nainen mukaanaan. "Herran jumala! Nostakaa hänet tänne!" jonkun naisen ääni kuului. Jolanda tunsi kuinka hänet nostettiin. Lämpimät kädet.
Naiset olivat löytäneet aika ehjäksi jääneen mökin, johon he olivat pian sytyttäneet nuotion.
Jolandalle puettiin päälle paitaa ja housua ja sitten kaapu. "Antakaa jotain liinaa. Hänen päästään vuotaa verta" yksi toinen naisista pyysi.
Jonkin aikaa siinä ollessaan ihmissusi sai aukaistua silmiään. Kaikki näytti alussa hyvin sumealta.
"Hän herää!" miehet tulivat sisälle mökkiin katsomaan toisen vointia. "Kuinka voit neiti?" Jolanda katseli ympärilleen. Tämä yritti nousta ylös käsiensä avulla, mutta oikeaan käteen sattui järjettömästi.
"Sattuiko sinuun?" Jolanda puri hampaitaan yhteen ja katsoi kättään. Siitä huomasi, että se oli murtunut. Päätä särki ja vihloi hervottomasti.
Kaikki antoivat hänen rauhassa heräillä. Jonkin ajan kuluttua kuitenkin Jolanda alkoi saada itseään heräämään.
"Missä olen?" tuo puristeli päätään.
"Olet Mihrasissa. Ja miksi olit alastomana tuolla talvisessa pakkases?" ihmissusi tuumaili hetke aikaa. Oliko hän Mihrasissa? Hänen vaatteensa olivat varmaan jossain metsässä ennen mihrasia. Olihan hän muuttunut viikko sitten lähellä Mihrasta.
"Vaatteeni ja tavaroitani on tuolla metsässä jossain ison kiven luona" yksi naisista käski miesten mennä etsimään tämän tavarat. "Olet murtanut kätesi ja päässäsi on iso haava" Jolanda kokeili kädellään. Hänellä oli tosiaan kuivunna verta hiuksissaan.
Hetken siinä lämmitellen alkoi Jolanda esittäytyä ja niin edelleen. "Oletko muuten ihmissusi, jos saan udella?" Jolanda katsoi maahan hiukan harmissaan.
"Olen minä" nämä alkoivat katsoa toisiaan hetken. "Niin ajattelinkin, kun alasti tuolla makasit" ruskea hiuksinen katsoi heihin ja hymähti."Olen pahoillani", "Ei suotta olet pahoillasi" Jolandan mielentila oli muuttunut masentuneeksi.
Hänen teki mieli vain itkeä, mutta syytä ei ollut.
//Joo en tiä. Jotain outoo. Koeta päästä jyvälle //