Post by Catsha on Nov 30, 2011 19:08:01 GMT 2
//Eli alku oli pelinäytteeni jä niin mielenkiintoiseen kohtaan, että pakko jatkaa ;D //
Kävelin kohti lampea. Greweldin liikkui niskassani. Jotain oli tapahtunut. Jotain mullistavaa. Kumarruin lammen yläpuolelle. 'Usva, näytä tuleva' ajattelin. Lammen pintaan piirtyi kuva. Näin viisi miestä. heillä oli kaikilla miekat ja tikarit. Ja he kiipesivät mökilleni. Pahalta näytti. Päihittäisin luultavasti koko joukon, mutta saattaisin itsekin vahingoittua. Heillä oli luultavasti asiaakin. Kuolleenmetsästäjiltä he eivät näyttäneet, se täytyi myöntää. Menin mökkiini. Painoin käteni seinään takan vieressä. Seinään aukesi kolo, jossa oli asevyöni. Vyössä roikkui neljä tikaria. Kolossa olivat myös huotrissaan Wreyd ja Ambir, miekkani, jotka olivat olleet minulla seitsenvuotiaasta asti. Hymyilin. Laitoin vyön vyötärölleni ja kiinnitin meikkat huotrineen siihen. Astelin ulos. Jos he olvat tulleet tappamaan, he kokisivat ikävän yllätyksen. Laskin Greweldinin maahan, se olisi vain tiellä. Se mäkätti närkästyneesti, mutta istui sitten. Kuulin jo miesten äänet. Seisoin paikallani ja katsoin eteeni, valmiina vetämään miekat huotristaan.
Hetkeen ei tapahtunut mitään. Noin kymmenen minuutin kuluttua mihet ilmestyivät metsän laitaan.
"Päivää herroille!" sanoin vaarallisella äänellä.
"Pohjoisten metsien Velho!" miehet huudahtivat. Kallistin päätäni.
"Mikä tuo kaltaisenne miehet mökilleni?" kysyin.
Mihet vilkuilivat pelokkaina toisiaan. He eivät olleet ilmeisesti odottaneet, että olisin odottamassa titäen heidän tulostaan.
Lopulta yksi miehistä astui esiin.
"Meillä on mullistavia uutisia" hän sanoi.
"Mikä on asianne? Kertokaa!" sanoin.
"Valtiaat ovat tehneet vyön Lyrathin ympärille. Täältä ei pääse enää pois. Olemme vankeja" mies sanoi.
"Ahaa. Mielenkiintoista... Mielenkiintoista..."sanoin.
"Voitte poistua, ellei teillä ole enempää kerrottavaa" sanoin. Miehet vilkaisivat toisiaan ja katosivat yksitellen metsään.
Menin hiljaa itsekseni mutisten mökkiini. Olin järkyttynyt. Avasin historiankirjan, johon olin kirjoittanut muistiin 50 vuoden tapahtumat. Tästä tulisi pitkä juttu. Joka muuttaisi Lyrathin elämän.
//Jatkuu kun jaksan//
Kävelin kohti lampea. Greweldin liikkui niskassani. Jotain oli tapahtunut. Jotain mullistavaa. Kumarruin lammen yläpuolelle. 'Usva, näytä tuleva' ajattelin. Lammen pintaan piirtyi kuva. Näin viisi miestä. heillä oli kaikilla miekat ja tikarit. Ja he kiipesivät mökilleni. Pahalta näytti. Päihittäisin luultavasti koko joukon, mutta saattaisin itsekin vahingoittua. Heillä oli luultavasti asiaakin. Kuolleenmetsästäjiltä he eivät näyttäneet, se täytyi myöntää. Menin mökkiini. Painoin käteni seinään takan vieressä. Seinään aukesi kolo, jossa oli asevyöni. Vyössä roikkui neljä tikaria. Kolossa olivat myös huotrissaan Wreyd ja Ambir, miekkani, jotka olivat olleet minulla seitsenvuotiaasta asti. Hymyilin. Laitoin vyön vyötärölleni ja kiinnitin meikkat huotrineen siihen. Astelin ulos. Jos he olvat tulleet tappamaan, he kokisivat ikävän yllätyksen. Laskin Greweldinin maahan, se olisi vain tiellä. Se mäkätti närkästyneesti, mutta istui sitten. Kuulin jo miesten äänet. Seisoin paikallani ja katsoin eteeni, valmiina vetämään miekat huotristaan.
Hetkeen ei tapahtunut mitään. Noin kymmenen minuutin kuluttua mihet ilmestyivät metsän laitaan.
"Päivää herroille!" sanoin vaarallisella äänellä.
"Pohjoisten metsien Velho!" miehet huudahtivat. Kallistin päätäni.
"Mikä tuo kaltaisenne miehet mökilleni?" kysyin.
Mihet vilkuilivat pelokkaina toisiaan. He eivät olleet ilmeisesti odottaneet, että olisin odottamassa titäen heidän tulostaan.
Lopulta yksi miehistä astui esiin.
"Meillä on mullistavia uutisia" hän sanoi.
"Mikä on asianne? Kertokaa!" sanoin.
"Valtiaat ovat tehneet vyön Lyrathin ympärille. Täältä ei pääse enää pois. Olemme vankeja" mies sanoi.
"Ahaa. Mielenkiintoista... Mielenkiintoista..."sanoin.
"Voitte poistua, ellei teillä ole enempää kerrottavaa" sanoin. Miehet vilkaisivat toisiaan ja katosivat yksitellen metsään.
Menin hiljaa itsekseni mutisten mökkiini. Olin järkyttynyt. Avasin historiankirjan, johon olin kirjoittanut muistiin 50 vuoden tapahtumat. Tästä tulisi pitkä juttu. Joka muuttaisi Lyrathin elämän.
//Jatkuu kun jaksan//