Post by Deleted on Jan 4, 2012 18:36:48 GMT 2
Oli se Nika vielä pieni.. Onneksi! Mutta näytti paljon vanhemmalta kuin oli.. Ne olivat nuo silmät.
Poika tuntui ahdistuvan hänen kysymyksestään. Miksi?
Draelkin tuli katsomaan odottavana, Tzefan katsoi häntä myös kulmat koholla. Oliko tässä joku tabu..? Jos poika oli huora niin niin niin....... Lohikäärme yritti olla ajattelematta vaihtoehtoa.
Vanha uros katsoi poikaa hetken hiljaa, sisäisti ja virnisti.
"Vai salamurhaaja ja vakooja... Onneksi et ole oikeasti poikani poika! Et kestäisi sellaista päivääkään."
Tzefanyah ähkäisi ja tiuskaisi: "Isä! Lopeta!"
Yedidyah virnuili edelleen huitaistessaan poikansa suuntaan huolimattomasti kädellään.
"Sehän on aika vaarallista, hm? Se tarkoittaa kai sitä, että olet kovin rohkea? Toivottavasti sinulla on pidemmät hermot kuin kenelläkään tästä huoneesta, vakoojana varmasti olisi kärsivällisyydestä hyötyä."
Yedidyahilla välähti.
"Hei... Nika, tulepas tänne pihalle.. Minulla on kysyttävää.." Hän otti pojanpoikaansa hartiasta kiinni ja veti tämän määrätietoisesti ulos.
Tzefan katsoi Draelia ilmeellä, josta saattoi selkeästi lukea lauseen: "Tässä sitä mennään taas.."
Hän meni oven taakse ja yritti kuunnella.
"Kuule, Nika.. Vaimoni ja tyttäreni murhattiin. Voisitko mitenkään ottaa selvää, ketkä sen tekivät? Haluaisin mielelläni kostaa heille..", Yedidyah supatti nuoren pojan korvaan. Hän tiesi olevansa nyt huono isoisä, mutta vanhemmiltaan poika ei selkeästi ammattinsa puolesta hyväksyntää saanut, joten kyllähän hänen piti sitä antaa, eikö?
"Auttaisin kaikin mahdollisin keinoin tietenkin, mikäli suostut."
Poika tuntui ahdistuvan hänen kysymyksestään. Miksi?
Draelkin tuli katsomaan odottavana, Tzefan katsoi häntä myös kulmat koholla. Oliko tässä joku tabu..? Jos poika oli huora niin niin niin....... Lohikäärme yritti olla ajattelematta vaihtoehtoa.
Vanha uros katsoi poikaa hetken hiljaa, sisäisti ja virnisti.
"Vai salamurhaaja ja vakooja... Onneksi et ole oikeasti poikani poika! Et kestäisi sellaista päivääkään."
Tzefanyah ähkäisi ja tiuskaisi: "Isä! Lopeta!"
Yedidyah virnuili edelleen huitaistessaan poikansa suuntaan huolimattomasti kädellään.
"Sehän on aika vaarallista, hm? Se tarkoittaa kai sitä, että olet kovin rohkea? Toivottavasti sinulla on pidemmät hermot kuin kenelläkään tästä huoneesta, vakoojana varmasti olisi kärsivällisyydestä hyötyä."
Yedidyahilla välähti.
"Hei... Nika, tulepas tänne pihalle.. Minulla on kysyttävää.." Hän otti pojanpoikaansa hartiasta kiinni ja veti tämän määrätietoisesti ulos.
Tzefan katsoi Draelia ilmeellä, josta saattoi selkeästi lukea lauseen: "Tässä sitä mennään taas.."
Hän meni oven taakse ja yritti kuunnella.
"Kuule, Nika.. Vaimoni ja tyttäreni murhattiin. Voisitko mitenkään ottaa selvää, ketkä sen tekivät? Haluaisin mielelläni kostaa heille..", Yedidyah supatti nuoren pojan korvaan. Hän tiesi olevansa nyt huono isoisä, mutta vanhemmiltaan poika ei selkeästi ammattinsa puolesta hyväksyntää saanut, joten kyllähän hänen piti sitä antaa, eikö?
"Auttaisin kaikin mahdollisin keinoin tietenkin, mikäli suostut."