Post by pamorina on Aug 25, 2011 15:50:20 GMT 2
//Anteeksi kesto :<//
Nerine piti katseensa tiukasti aseissa mikä huvitti haltiaa. Amonista oli hauskaa kun sen ulkomuodosta tykättiin, tai ainakin hieman nolostuttiin kun tuo ilman paitulia liikuskeli. Mies katseli noita aseita ja pian tuli Tenman vuoro.
Toinen näytti kovin keskittyneeltä kun huolsi tuota katanaa. Ehkä toista hieman jännitti, varsinkin kun tämän asiakas katsoi silmä kovana sen työskentelyä. Ei Amonkaan pitänyt siitä että joku tollottaisi tuon jokaista liiketta kovin arvostelevan näköisenä kun se oli alamaailman örveltäjiä tappamassa. Kuitenkin haltia ei kyennyt lopettamaan tuijotusta ja molempien onneksi Nerinen työ onnistui hyvin. Nainen myös hymyili kun Amon lopetteli miekan tarkastelun.
Neito jatkoi työskentelyään vielä senkin jälkeen kun Amon oli saanut ensimmäiset paperit luettua, kirjoitettua ja hieman suoristettua jonka jälkeen oli pannut ne siististi takaisin pussiin. Tuo katsahti Nerineen ja nojasi leukaansa kämmeneensä. Toinen teki työnsä tarkaan. Ei mikään huono seppä toinen ollut. Amon hymyili hieman ja kaivoi lisää tärkeitä pergamentteja ja jatkoi työtään.
Vielä kun haltiamies lueskeli ja kirjoitteli tuo sai oman työnsä valmiiksi. Nerine sanoi että tämän oli pantava valo sammuksiin työskentelynsä jälkeen. Hymyillen tuo nyökkäsi. "Nähdään aamulla. Muista että lähden kovin aikaisin joten et kerkeä kauaa nukkua, jos aiot saada maksun suoraan käteen." tuo huomautti. Se aikoisi jättää maksun pöydälle jos nainen nukkuisi vielä. Kului vielä hetki ennen kun mie viimein painoi tavaransa painoilleen ja asteli ulos hetkiseksi. Hän tähyili alas nähdäkseen oliko Rein vielä tuolla. Ketään ei näkynyt ja yö oli hieman viileähkö joten tuo lähestyi lämmintä yöpymispaikkaansa. Se sammutti valot ja painautui sohvalle. Hetken sillä kesti että sai unta. Talossa nukkuminen tuotti hieman vaikeuksia mutta pian tuokin nukkui. Uni ei ollut syvää ja se heräisi pienimmästäkin rasahduksessa. Kauan ulkosalla nukkuminen oli pakottanut miehen unohtamaan syvän unen, muuten tuon henki voisi olla vaarassa. Eihän sitä koskaan tiennyt koska seuraava hyökkäys tapahtuisi.
Nerine piti katseensa tiukasti aseissa mikä huvitti haltiaa. Amonista oli hauskaa kun sen ulkomuodosta tykättiin, tai ainakin hieman nolostuttiin kun tuo ilman paitulia liikuskeli. Mies katseli noita aseita ja pian tuli Tenman vuoro.
Toinen näytti kovin keskittyneeltä kun huolsi tuota katanaa. Ehkä toista hieman jännitti, varsinkin kun tämän asiakas katsoi silmä kovana sen työskentelyä. Ei Amonkaan pitänyt siitä että joku tollottaisi tuon jokaista liiketta kovin arvostelevan näköisenä kun se oli alamaailman örveltäjiä tappamassa. Kuitenkin haltia ei kyennyt lopettamaan tuijotusta ja molempien onneksi Nerinen työ onnistui hyvin. Nainen myös hymyili kun Amon lopetteli miekan tarkastelun.
Neito jatkoi työskentelyään vielä senkin jälkeen kun Amon oli saanut ensimmäiset paperit luettua, kirjoitettua ja hieman suoristettua jonka jälkeen oli pannut ne siististi takaisin pussiin. Tuo katsahti Nerineen ja nojasi leukaansa kämmeneensä. Toinen teki työnsä tarkaan. Ei mikään huono seppä toinen ollut. Amon hymyili hieman ja kaivoi lisää tärkeitä pergamentteja ja jatkoi työtään.
Vielä kun haltiamies lueskeli ja kirjoitteli tuo sai oman työnsä valmiiksi. Nerine sanoi että tämän oli pantava valo sammuksiin työskentelynsä jälkeen. Hymyillen tuo nyökkäsi. "Nähdään aamulla. Muista että lähden kovin aikaisin joten et kerkeä kauaa nukkua, jos aiot saada maksun suoraan käteen." tuo huomautti. Se aikoisi jättää maksun pöydälle jos nainen nukkuisi vielä. Kului vielä hetki ennen kun mie viimein painoi tavaransa painoilleen ja asteli ulos hetkiseksi. Hän tähyili alas nähdäkseen oliko Rein vielä tuolla. Ketään ei näkynyt ja yö oli hieman viileähkö joten tuo lähestyi lämmintä yöpymispaikkaansa. Se sammutti valot ja painautui sohvalle. Hetken sillä kesti että sai unta. Talossa nukkuminen tuotti hieman vaikeuksia mutta pian tuokin nukkui. Uni ei ollut syvää ja se heräisi pienimmästäkin rasahduksessa. Kauan ulkosalla nukkuminen oli pakottanut miehen unohtamaan syvän unen, muuten tuon henki voisi olla vaarassa. Eihän sitä koskaan tiennyt koska seuraava hyökkäys tapahtuisi.