Post by Deleted on Jun 18, 2009 14:19:33 GMT 2
// Vaeltaja tänne Áedin kanssa, kiitos //
Meri pauhusi kymmenen metriä alempana, kalliota vasten, pauhaten, ja vaahtoa levisi ympäriinsä. Lokit kirkuivat kauempana ja syöksähtivät sitten alas, napaten kalaan suihinsa, ennenkuin liitelivät pesille, jotka olivat kallion kielekkeillä.
Taivas oli pilvessä, ja kello läheni yhdeksää aamulla.
Nuori kreivi oli juuri tullut ulos, valkoisessa paidassa ja tummissa housuissaan ja jaloissa ei ollut kenkiä! Hän oli juuri syönyt aamupalan, jonka keittäjä oli tehnyt, aamupuuro hillon kanssa, pari paahtoleipää, omena, appelsiini mehua ja kahvia.
Neji tunsi olonsa täytetyksi, joten nyt hän katseli kädet selän takana merelle, miettien, miten hän oli joutunut tähän tilanteeseen: hänen entinen puutarhurinsa oli kuollut pari viikkoa sitten sydänkohtaukseen ja hänen pitäisi saada pian uusi. Kukat alkoivat nuukahtaa, koska muillakaan ei ollut aikaa kastella niitä, eikä Neji tiennyt, miten niitä pitäisi hoitaa, vaikka aikaa oli.
Hänelle oli luvattu joku uusi tyyppi pian, mutta tätä ei vain ollut näkynyt pariin viikkoon ja Neji mietti, olikohan asia unohdettu. Mikä olisi harvinaista, koska yleensä ylempi arvoisia ei jätetty pulaan, ellei ollut joku todellinen hätä muualla, luonnon katastrofeja tai jotain. Hänen hovimestarinsa oli lähetetty tänään kysymään tilannetta, eikä tämä ollut vielä tullut kaupunki reissultaan, eikä asialla olisi vielä kiire, pariin tuntiin.
Eräs tallipojista oli ehdottanut Reiselle rentouttavaa ratsastusretkeä, mutta Neji oli ohittanut idean, koska hän oli levoton: hän oli juuri saanut kuulla, että eräs valtiatar oli hänelle raskaana, ja hänellä oli nainen talossaan, jota aikoi kosia! Paha paikka. Eikä puutarhun puuttuminen auttanut tilannetta. Hän tarvitsisi puutarhurin nyt!
//koeta selvitä //
Meri pauhusi kymmenen metriä alempana, kalliota vasten, pauhaten, ja vaahtoa levisi ympäriinsä. Lokit kirkuivat kauempana ja syöksähtivät sitten alas, napaten kalaan suihinsa, ennenkuin liitelivät pesille, jotka olivat kallion kielekkeillä.
Taivas oli pilvessä, ja kello läheni yhdeksää aamulla.
Nuori kreivi oli juuri tullut ulos, valkoisessa paidassa ja tummissa housuissaan ja jaloissa ei ollut kenkiä! Hän oli juuri syönyt aamupalan, jonka keittäjä oli tehnyt, aamupuuro hillon kanssa, pari paahtoleipää, omena, appelsiini mehua ja kahvia.
Neji tunsi olonsa täytetyksi, joten nyt hän katseli kädet selän takana merelle, miettien, miten hän oli joutunut tähän tilanteeseen: hänen entinen puutarhurinsa oli kuollut pari viikkoa sitten sydänkohtaukseen ja hänen pitäisi saada pian uusi. Kukat alkoivat nuukahtaa, koska muillakaan ei ollut aikaa kastella niitä, eikä Neji tiennyt, miten niitä pitäisi hoitaa, vaikka aikaa oli.
Hänelle oli luvattu joku uusi tyyppi pian, mutta tätä ei vain ollut näkynyt pariin viikkoon ja Neji mietti, olikohan asia unohdettu. Mikä olisi harvinaista, koska yleensä ylempi arvoisia ei jätetty pulaan, ellei ollut joku todellinen hätä muualla, luonnon katastrofeja tai jotain. Hänen hovimestarinsa oli lähetetty tänään kysymään tilannetta, eikä tämä ollut vielä tullut kaupunki reissultaan, eikä asialla olisi vielä kiire, pariin tuntiin.
Eräs tallipojista oli ehdottanut Reiselle rentouttavaa ratsastusretkeä, mutta Neji oli ohittanut idean, koska hän oli levoton: hän oli juuri saanut kuulla, että eräs valtiatar oli hänelle raskaana, ja hänellä oli nainen talossaan, jota aikoi kosia! Paha paikka. Eikä puutarhun puuttuminen auttanut tilannetta. Hän tarvitsisi puutarhurin nyt!
//koeta selvitä //