Post by Catsha on Jun 28, 2012 18:18:23 GMT 2
//Tänne Bloody ja Terry//
Solitaria
Solitaria hymyili tappavaa hymyä. Hän oli tullut tapaamaan mahdollista työnantajaa. Hän istui erään majatalon kabinetissa. Se oli kynttilöin valaistu syvennys, jonka peitti punainen sametti verho antaen yksityisyyttä. Majatalo ei aivan vastannut tasoa, jonka nimi, Kuninkaallinen Kissa, antoi ymmärtää.Olut kun ei ollut mistään kotoisin. Maistui lähinnä peikon räältä. Solitariaa se harmitti hivenen, mutta antoi asian olla. Se kummastutti jopa häntä itseään, sillä muutama vuosi sitten hän olisi vielä nostanut siitä metelin, jota olisi saanut tulla selvittämään kaikki neljä valtiasta. Nyt Solitaria tyytyi viiniin, joka oli sitä vastoin erinomaista. Maku oli eksoottinen, ja hiukan omituinen. Solitaria siemaisi pienen kulauksen. Missähän se mies viipyi?
Pian kabinettiin asteli hunnutettu nainen. Tämä oli selvästi aatelinen ja pukutunut surupukuun. Solitaria toivoi ettei tämä tunnistaisi häntä. Ei Solitaria halunnut sitä koko maailmalle jakaa, että oli palkkamurhaaja. Nainen istuutui ja kaatoi karahvista itselleen viiniä.
”Te siis olette arvossa pidetty ’Kissa’. Kuvittelin teitä vanhemmaksi” nainen sanoi juoden kulauksen viinistä.
”Kyllä, olen Kissa. Ulkonäköni voi antaa virheellisen vaikutelman” Solitaria sanoi paljastaen korvansa. Tähän asti ne olivat olleen poninhännän alla piilossa. Hänen avatessaan hiukset, korvat tulivat esiin.
”Ahaa. Olette siis haltia” nainen sanoi.
”Puolihaltia, jos tarkkoja ollaan” Solitaria sanoi hymyillen.”Mutta, tehtävään. Kuka on kohteeni?”
”Eräs Deredan Sheresai-niminen metsäläinen.” vastasi hunnutettu nainen.”Hän tappoi mieheni. Hän on tällä hetkellä Namarissa, aikoo lähteä ensi viikolla, jos tietoni pitää paikkansa. Asuu tässä majatalossa”
Solitaria nyökkäsi. Nainen ojensi hänelle pussin. Solitaria punnitsi sitä hetken ja sujautti sen vyölaukkuunsa.
”Puolet nyt, puolet tehtävän suoritettuasi, niin sovittiin” nainen sanoi. Solitaria hymyili naiselle ja livahti verhon välistä saliin kenenkään huomaamatta.
Dered
Dered käveli Namarin kauniin kaupungin katuja. Oli lämmin päivä. Aurinko paistoi korkealta taivaalta. Deredillä oli romanttinen olo. Mitä hän olisi antanut jostakusta, jota rakastaa. Hänellä ei varsinaisesti ollut nyt tekemistä, joten hän suunnisti takaisin majataloon. Hän tilasi tuopin olutta ja siirtyi pöytään lähelle seinää. Dered oli tullut Namariin katsomaan teatteria. Ja koska oli vaivautunut Namariin asti, saattoi hän olla kaupungissa vähän pidempään. Ja tietysti, vilkuilemaan vähän neitosia. Näin kesäiltana olisi ihanaa käpertyä oman kullan kainaloon. Mutta ei, Dered oli yksin. Lumene oli lähtenyt menemään, ilmeisesti rakastuttuaan toiseen. Ja sekös metsäläistä oli harmittanut, sillä kukaan ei varmasti tykkää, jos kumppani pitää jotakuta toista parempana.
Hän hörppäsi oluetaan.
’Äh, mitä litkua. Kuka tätä juo?’ hän ajatteli vilkuillen ympärilleen. Ja sai vastauksen kysymykseensä. Puolet majatalon väestä kittasi olutta hyvään tahtiin.Dered kohautti olkiaan ja kulautti oluen kurkkuun. Sitten hän alkoi tarkkailla muita asiakkaita.
//Siinä//
Solitaria
Solitaria hymyili tappavaa hymyä. Hän oli tullut tapaamaan mahdollista työnantajaa. Hän istui erään majatalon kabinetissa. Se oli kynttilöin valaistu syvennys, jonka peitti punainen sametti verho antaen yksityisyyttä. Majatalo ei aivan vastannut tasoa, jonka nimi, Kuninkaallinen Kissa, antoi ymmärtää.Olut kun ei ollut mistään kotoisin. Maistui lähinnä peikon räältä. Solitariaa se harmitti hivenen, mutta antoi asian olla. Se kummastutti jopa häntä itseään, sillä muutama vuosi sitten hän olisi vielä nostanut siitä metelin, jota olisi saanut tulla selvittämään kaikki neljä valtiasta. Nyt Solitaria tyytyi viiniin, joka oli sitä vastoin erinomaista. Maku oli eksoottinen, ja hiukan omituinen. Solitaria siemaisi pienen kulauksen. Missähän se mies viipyi?
Pian kabinettiin asteli hunnutettu nainen. Tämä oli selvästi aatelinen ja pukutunut surupukuun. Solitaria toivoi ettei tämä tunnistaisi häntä. Ei Solitaria halunnut sitä koko maailmalle jakaa, että oli palkkamurhaaja. Nainen istuutui ja kaatoi karahvista itselleen viiniä.
”Te siis olette arvossa pidetty ’Kissa’. Kuvittelin teitä vanhemmaksi” nainen sanoi juoden kulauksen viinistä.
”Kyllä, olen Kissa. Ulkonäköni voi antaa virheellisen vaikutelman” Solitaria sanoi paljastaen korvansa. Tähän asti ne olivat olleen poninhännän alla piilossa. Hänen avatessaan hiukset, korvat tulivat esiin.
”Ahaa. Olette siis haltia” nainen sanoi.
”Puolihaltia, jos tarkkoja ollaan” Solitaria sanoi hymyillen.”Mutta, tehtävään. Kuka on kohteeni?”
”Eräs Deredan Sheresai-niminen metsäläinen.” vastasi hunnutettu nainen.”Hän tappoi mieheni. Hän on tällä hetkellä Namarissa, aikoo lähteä ensi viikolla, jos tietoni pitää paikkansa. Asuu tässä majatalossa”
Solitaria nyökkäsi. Nainen ojensi hänelle pussin. Solitaria punnitsi sitä hetken ja sujautti sen vyölaukkuunsa.
”Puolet nyt, puolet tehtävän suoritettuasi, niin sovittiin” nainen sanoi. Solitaria hymyili naiselle ja livahti verhon välistä saliin kenenkään huomaamatta.
Dered
Dered käveli Namarin kauniin kaupungin katuja. Oli lämmin päivä. Aurinko paistoi korkealta taivaalta. Deredillä oli romanttinen olo. Mitä hän olisi antanut jostakusta, jota rakastaa. Hänellä ei varsinaisesti ollut nyt tekemistä, joten hän suunnisti takaisin majataloon. Hän tilasi tuopin olutta ja siirtyi pöytään lähelle seinää. Dered oli tullut Namariin katsomaan teatteria. Ja koska oli vaivautunut Namariin asti, saattoi hän olla kaupungissa vähän pidempään. Ja tietysti, vilkuilemaan vähän neitosia. Näin kesäiltana olisi ihanaa käpertyä oman kullan kainaloon. Mutta ei, Dered oli yksin. Lumene oli lähtenyt menemään, ilmeisesti rakastuttuaan toiseen. Ja sekös metsäläistä oli harmittanut, sillä kukaan ei varmasti tykkää, jos kumppani pitää jotakuta toista parempana.
Hän hörppäsi oluetaan.
’Äh, mitä litkua. Kuka tätä juo?’ hän ajatteli vilkuillen ympärilleen. Ja sai vastauksen kysymykseensä. Puolet majatalon väestä kittasi olutta hyvään tahtiin.Dered kohautti olkiaan ja kulautti oluen kurkkuun. Sitten hän alkoi tarkkailla muita asiakkaita.
//Siinä//