Post by bloodywolf on Jan 6, 2012 23:08:27 GMT 2
Tear oli juuri avaamassa suunsa ja alkamassa taas väittää vastaan, mutta saikin kovan iskun vatsaansa ennenkuin ehti tehdä elettäkään. Tear vingahti ja haukkoi henkeään, mutta ei ehtinyt kauaa olla rauhassa. Toinen antoi iskuja niin yllättäen (ja kovaa!) ettei puoliverinen ehtinyt edes reagoida mihinkään oman kipunsa lomasta.
Tear koitti suojata itseään käsillään, mutta ei pystynyt paljon mihinkään. Joka isku sattui, mutta kuka muka väitti että Tear ei kestäisi kipua?
lopulta tämä kuitenkin loiskahti hyiseen veteen. Kipu tuntui kamalata, varsinkin kylmässä vedessä joka tuntui lamauttavat lihakset ja salpaavan hengityksen. Tear näki miten veden pintaan nousi tummanpunaista verta, ja mies käpertyi kippuralle ja ulisi pienesti niinkuin koiranpentu.
Onneksi vetehinen oli loihtinut ilmakuplan hänen ympärilleen, jotta hän ei sentään hukkuisi..
Tear mietti hetken Vladimirin sanoja, ja hitaasti tämän kasvoille venyi kylmä hymy vaikka suusta valuikin verta, ja puoliverinen alkoi hekottamaan itsekseen ja yski samalla pieniä punaisia pisaroita suustaan. hetken aikaa naurettuaan tuo katsoi vetehistä silmiin hymyillen raukeasti.
"Sinä olet kyllä ihan uskomaton... Tuollainen taistelija... Olisimpa löytänyt sinunlaisesi aarteen aikaisemmin. Tosin, myöhemmin täytyy vähän rankaista sinua kun satutit minua. Mutta hei, ei se mitään, kipu on taidetta ja veri on kaunista."
Tear notkautti päänsä takakenoon ja katseli taivaalle.
Vladimir oli kyllä hieno. Vain hullu voisi päästää sellaisen aarteen hyppysistään... Ja Tear kun oli vakuuttunut siitä ettei ollut hullu, niin miksi hän päästäisi toisen menemään? Ei ei, noin kaunis ja upea oli sellaista mitä kukaan muu ei saanut omistaa...!
"Silmäsi ovat muuten kauniimmat kun olet raivoissasi. niissä on upea kiilto silloin."
//Et hitannut liikaa : D//
Tear koitti suojata itseään käsillään, mutta ei pystynyt paljon mihinkään. Joka isku sattui, mutta kuka muka väitti että Tear ei kestäisi kipua?
lopulta tämä kuitenkin loiskahti hyiseen veteen. Kipu tuntui kamalata, varsinkin kylmässä vedessä joka tuntui lamauttavat lihakset ja salpaavan hengityksen. Tear näki miten veden pintaan nousi tummanpunaista verta, ja mies käpertyi kippuralle ja ulisi pienesti niinkuin koiranpentu.
Onneksi vetehinen oli loihtinut ilmakuplan hänen ympärilleen, jotta hän ei sentään hukkuisi..
Tear mietti hetken Vladimirin sanoja, ja hitaasti tämän kasvoille venyi kylmä hymy vaikka suusta valuikin verta, ja puoliverinen alkoi hekottamaan itsekseen ja yski samalla pieniä punaisia pisaroita suustaan. hetken aikaa naurettuaan tuo katsoi vetehistä silmiin hymyillen raukeasti.
"Sinä olet kyllä ihan uskomaton... Tuollainen taistelija... Olisimpa löytänyt sinunlaisesi aarteen aikaisemmin. Tosin, myöhemmin täytyy vähän rankaista sinua kun satutit minua. Mutta hei, ei se mitään, kipu on taidetta ja veri on kaunista."
Tear notkautti päänsä takakenoon ja katseli taivaalle.
Vladimir oli kyllä hieno. Vain hullu voisi päästää sellaisen aarteen hyppysistään... Ja Tear kun oli vakuuttunut siitä ettei ollut hullu, niin miksi hän päästäisi toisen menemään? Ei ei, noin kaunis ja upea oli sellaista mitä kukaan muu ei saanut omistaa...!
"Silmäsi ovat muuten kauniimmat kun olet raivoissasi. niissä on upea kiilto silloin."
//Et hitannut liikaa : D//