Post by Deleted on Oct 16, 2011 19:12:03 GMT 2
// Himi, kis kis! : DD//
"Se meni tuonne!"
"Et voi olla tosissasi! Et saa mua tonne yksin sen verenimijän kanssa!"
"Mennään kaikki! Tuolla se menee!"
Kuusi miestä -jotka luulivat olevansa koviakin kuolleenmetsästäjiä- juoksivat saaliinsa perässä sivukatuja pitkin, kunnes päätyivät erään kapakan oville. Uhri oli kadonnut ovien edessä, joten miehet törmäsivät sisälle kapakkaan. Paikka kuhisi kaikenkarvaista porukkaa, joten vampyyria olisi todella vaikea paikantaa sieltä.
Niinpä miehet suuntasivat kohti baarimikkoa aikeenaan pyytää tätä huomauttamaan väkeä vampyyrista, joka vaelsi heidän muassaan.
Chiaki puikkelehti kapakan kauimmaiseen nurkkaan, yrittäen olla kiinnittämättä huomiota liiaksi.
Hänen oli lähes mahdotonta sekoittua väenpaljouteen valkoisina hohtavine hiuksineen. Ne kavaltaisivat hänet missä vain!
"Hei joka iikka saisinko mä hetken huomion!" baarimikko karjui samassa ja väki hiljeni vähäsen.
"Täällä on perkeleen vampyyri, joten ne jotka kammoaa teräviä hampaita niin suosittelen heitä lähtemään!"
Alkoi uudenlainen, vähän paniikinsekainen kuhina. Osa ihmisistä lähti, osa jäi uhoten, etteivät pelkäisi yhtä elävää-kuollutta.
Chiaki voihkaisi ja puikahti pöytärivin alle. Hän väisteli ihmisten heiluvia jalkoja ja päätyi ihan seinän viereen. Hän tiesi, että pöydän alta hänet löydettäisiin heti, jos mies, joka istui juuri hänen edessään lähtisi..
Asettuessaan kunnolla, hän vahingossa tallasi miehen varpaille. Voi ei!
Hän tarttui heti miestä jalkaan ja komensi uhkaavasti: "Älä ala huutaa, muuten sinulla ei ole kohta enää jalkaa jäljellä. Ole kuin et tietäisi minusta.." Hän ei ollut ikinä haltiana ollessaan uskonut voivansa puhua kenellekään niin..
"Se meni tuonne!"
"Et voi olla tosissasi! Et saa mua tonne yksin sen verenimijän kanssa!"
"Mennään kaikki! Tuolla se menee!"
Kuusi miestä -jotka luulivat olevansa koviakin kuolleenmetsästäjiä- juoksivat saaliinsa perässä sivukatuja pitkin, kunnes päätyivät erään kapakan oville. Uhri oli kadonnut ovien edessä, joten miehet törmäsivät sisälle kapakkaan. Paikka kuhisi kaikenkarvaista porukkaa, joten vampyyria olisi todella vaikea paikantaa sieltä.
Niinpä miehet suuntasivat kohti baarimikkoa aikeenaan pyytää tätä huomauttamaan väkeä vampyyrista, joka vaelsi heidän muassaan.
Chiaki puikkelehti kapakan kauimmaiseen nurkkaan, yrittäen olla kiinnittämättä huomiota liiaksi.
Hänen oli lähes mahdotonta sekoittua väenpaljouteen valkoisina hohtavine hiuksineen. Ne kavaltaisivat hänet missä vain!
"Hei joka iikka saisinko mä hetken huomion!" baarimikko karjui samassa ja väki hiljeni vähäsen.
"Täällä on perkeleen vampyyri, joten ne jotka kammoaa teräviä hampaita niin suosittelen heitä lähtemään!"
Alkoi uudenlainen, vähän paniikinsekainen kuhina. Osa ihmisistä lähti, osa jäi uhoten, etteivät pelkäisi yhtä elävää-kuollutta.
Chiaki voihkaisi ja puikahti pöytärivin alle. Hän väisteli ihmisten heiluvia jalkoja ja päätyi ihan seinän viereen. Hän tiesi, että pöydän alta hänet löydettäisiin heti, jos mies, joka istui juuri hänen edessään lähtisi..
Asettuessaan kunnolla, hän vahingossa tallasi miehen varpaille. Voi ei!
Hän tarttui heti miestä jalkaan ja komensi uhkaavasti: "Älä ala huutaa, muuten sinulla ei ole kohta enää jalkaa jäljellä. Ole kuin et tietäisi minusta.." Hän ei ollut ikinä haltiana ollessaan uskonut voivansa puhua kenellekään niin..