Post by Junie on Oct 11, 2010 14:40:00 GMT 2
//Vaeltaja tänne Àedinsa kanssa :3\\
Juhlien järjestäjä oli tapansa mukaan pannut parastaan tehdäksen lähtemättömän vaikutuksen Lyrathin kermaan. Musiikki esitykset olivat toinen toistaan loisteliaampia ja ruokien tarjolle asettelu silkkaa taidetta. Makuaisti koki hykerryttävän yllätyksen toisensa jälkeen ja laatujuomia tarjoiltiin runsaasti.
Lady Elaynelle tämä oli arkea, eikä hän enää osannut häikäistyä moisesta ylellisyydestä. Virallisesti neito oli esitelty kuudentoistavuoden 'naimaiässä' ja ehdokkaita oli ollut runsaasti. Hemmotellulle pikku neidille ei suinkaan kelvannut kuka tahansa, vaan hän tahtoi parasta - kaikessa.
Kypsän viljansävyisiä hiuksia pitelivät poissa kasvoilta kaksi koristeellista solkea. Hempeän sininen leninkin korosti neidon kapeaa vyötäröä ja leveni hulmuavana nilkkojen ympärille. Taidokkaasti leikattu puku jätti olkapäät paljaaksi, menemättä kuitenkaan mauttomuuksiin.
Turkoosinsiniset silmät säihkyivät kilpaa katosta roikkuvien kristallikattokruunujen kanssa. Hyvin muodostuneet huulet olivat vetäytyneet kohteliaaseen hymyyn ja neito näkyi nauravan korkea-arvoisen aatelismiehen jutulle.
Elayne oli tylsistynyt, mutta hän oli oppinut pitämään tunteensa ja ajatuksensa omana tietonaan. Neito etsi katseellaan veljeään, joka seisoi salin toisella puolella.
'Pelasta minut', Elayne viestitti katseellaan; 'Tyyppi on ikävystyttävä!'
Christopher kohautti pienesti olkapäitään ja ryhtyi luovimaan tiensä salin toiselta puolelta heidän luokseen.
"...Sitten se kettu piehtaroi vielä kerran ennen viimeistä- Ah, Christopher-herra!", mies hymyili ilahtuneena nuorukaisen ilmestyttyä heidän luokseen. Elayne hymyili suloisesti ja livahti tiehensä jonkin heppoisen tekosyyn varjolla.
Salissa oli kuuma.
Elayne leyhytti kättään kasvojensa edessä ja tähyili ulos ikkunasta. Aurinko paistoi täydellä terällä ja kastepisarat kimaltelivat lehdillä. Joku näkyi liikkuvan puutarhassa. Hetken mielijohteesta blondi livahti ulos. Puutarha oli suuri ja näkyi selvästi, että omistaja panosti sen huoltoon. Ilma oli kirpeä, mutta ei mitenkään mahdottoman kylmä. Elayne värähti ja kurkisti suuren ruusupuskan taakse.
Ei ketään.
Uteliaana tyttö eteni puutarhassa ja pani murheellisena merkille, kuinka multtaa tarttui hänen kenkiensä korkoihin. Noh, onneksi aina voisi hankkia uudet.
//Jos ei välttämättä Riesen kartanossa, niin ajattelin, että jos Àed olis vaikka heittämässä keikkaa jossain toisessa kartanossa? ^^\\
Juhlien järjestäjä oli tapansa mukaan pannut parastaan tehdäksen lähtemättömän vaikutuksen Lyrathin kermaan. Musiikki esitykset olivat toinen toistaan loisteliaampia ja ruokien tarjolle asettelu silkkaa taidetta. Makuaisti koki hykerryttävän yllätyksen toisensa jälkeen ja laatujuomia tarjoiltiin runsaasti.
Lady Elaynelle tämä oli arkea, eikä hän enää osannut häikäistyä moisesta ylellisyydestä. Virallisesti neito oli esitelty kuudentoistavuoden 'naimaiässä' ja ehdokkaita oli ollut runsaasti. Hemmotellulle pikku neidille ei suinkaan kelvannut kuka tahansa, vaan hän tahtoi parasta - kaikessa.
Kypsän viljansävyisiä hiuksia pitelivät poissa kasvoilta kaksi koristeellista solkea. Hempeän sininen leninkin korosti neidon kapeaa vyötäröä ja leveni hulmuavana nilkkojen ympärille. Taidokkaasti leikattu puku jätti olkapäät paljaaksi, menemättä kuitenkaan mauttomuuksiin.
Turkoosinsiniset silmät säihkyivät kilpaa katosta roikkuvien kristallikattokruunujen kanssa. Hyvin muodostuneet huulet olivat vetäytyneet kohteliaaseen hymyyn ja neito näkyi nauravan korkea-arvoisen aatelismiehen jutulle.
Elayne oli tylsistynyt, mutta hän oli oppinut pitämään tunteensa ja ajatuksensa omana tietonaan. Neito etsi katseellaan veljeään, joka seisoi salin toisella puolella.
'Pelasta minut', Elayne viestitti katseellaan; 'Tyyppi on ikävystyttävä!'
Christopher kohautti pienesti olkapäitään ja ryhtyi luovimaan tiensä salin toiselta puolelta heidän luokseen.
"...Sitten se kettu piehtaroi vielä kerran ennen viimeistä- Ah, Christopher-herra!", mies hymyili ilahtuneena nuorukaisen ilmestyttyä heidän luokseen. Elayne hymyili suloisesti ja livahti tiehensä jonkin heppoisen tekosyyn varjolla.
Salissa oli kuuma.
Elayne leyhytti kättään kasvojensa edessä ja tähyili ulos ikkunasta. Aurinko paistoi täydellä terällä ja kastepisarat kimaltelivat lehdillä. Joku näkyi liikkuvan puutarhassa. Hetken mielijohteesta blondi livahti ulos. Puutarha oli suuri ja näkyi selvästi, että omistaja panosti sen huoltoon. Ilma oli kirpeä, mutta ei mitenkään mahdottoman kylmä. Elayne värähti ja kurkisti suuren ruusupuskan taakse.
Ei ketään.
Uteliaana tyttö eteni puutarhassa ja pani murheellisena merkille, kuinka multtaa tarttui hänen kenkiensä korkoihin. Noh, onneksi aina voisi hankkia uudet.
//Jos ei välttämättä Riesen kartanossa, niin ajattelin, että jos Àed olis vaikka heittämässä keikkaa jossain toisessa kartanossa? ^^\\