Post by Deleted on Apr 15, 2011 18:14:07 GMT 2
"Silti, sinun kannattaisi olla varovaisempi. Ties vaikka saisit aivotärähdyksen tai jotain kun tuolla tavalla mesoat ja tiput sänkystäsi. Näitkö painajaisia?" Rafael kysyi, nousten seisomaan samaan tahtia kun toinenkin, varmisti, että jos toista pyörryttäisi, hän saisi tämän kiinni helposti.
Mutta Nilam tuntui olevan kunnossa, jankkasi samaa kysymystä kuin silloin, kun Raf oli astunut huoneeseen. Mies hieroi takaraivoaan mietteliäänä.
"Hän kävi ja lähti nätisti. Piste" Rafael sanoi nopeasti, toivoi, ettei saisi jatko kysymyksiä, koska ei ollut varma, halusiko Nilam kuulla, että hän oli tarjonnut toiselle vampyyrille verta, että tämä jättäisi metsäläisen rauhaan.
Blondi seurasi toista keittiöön, katsellen toisen reaktiota ja istuutui sitten tuolille. Nilam näytti voivan hyvin,joten Rafael varmaan lähtisi piakkoin, tai illan tullen metsään ja kohti Drieniä.
"Kuinka niin?" Rafael kysyi toiselta mietteliän ilme kasvoillaan, virnisti, kun toinen ehdotti vasta palvelukseksi ruokailua jos toistakin.
"Ehkä otan tarjouksesi vastaan joku toinen kerta? En halua että heikkenet taas" Rafael sanoi. Sitä paitsi, hänellä ei ollut nälkä. Hänen ei tarvitsisi ruokailla ainakaan kahteen kolmeen viikkoon, ellei hän loukkaantuisi.
Rafael naurahti nolona toisen sanoille, Nilamin huomatessa teepannun tyhjäksi.
"Ei kai haittaa, että join kaiken? Olipahan hetkeksi töitä käsille ja suulle" mies sanoi ja pudisti päätään toisen pahoittelulle.
"Minusta oli vain hyvä, että sait nukutuksi. Näytät virkeämmältä ja terveemmältä. Vaikka en ihmettele, vaikka olisit taas väsynyt. Olet mutissut jotain unissasi ja tapellut lakanan kanssa" Rafael sanoi, katsoi toista silmät sirrillään.
"Onko sinulla huolia vai nukutko aina noin levottomasti?" blondi kysyi ohimennen, ennenkuin katsoi ikkunasta ulos. Aurinko oli onneksi nyt hetkellisesti pilven takana, joten palohaavoja mies ei saanut, tällä kertaa.
Mutta Nilam tuntui olevan kunnossa, jankkasi samaa kysymystä kuin silloin, kun Raf oli astunut huoneeseen. Mies hieroi takaraivoaan mietteliäänä.
"Hän kävi ja lähti nätisti. Piste" Rafael sanoi nopeasti, toivoi, ettei saisi jatko kysymyksiä, koska ei ollut varma, halusiko Nilam kuulla, että hän oli tarjonnut toiselle vampyyrille verta, että tämä jättäisi metsäläisen rauhaan.
Blondi seurasi toista keittiöön, katsellen toisen reaktiota ja istuutui sitten tuolille. Nilam näytti voivan hyvin,joten Rafael varmaan lähtisi piakkoin, tai illan tullen metsään ja kohti Drieniä.
"Kuinka niin?" Rafael kysyi toiselta mietteliän ilme kasvoillaan, virnisti, kun toinen ehdotti vasta palvelukseksi ruokailua jos toistakin.
"Ehkä otan tarjouksesi vastaan joku toinen kerta? En halua että heikkenet taas" Rafael sanoi. Sitä paitsi, hänellä ei ollut nälkä. Hänen ei tarvitsisi ruokailla ainakaan kahteen kolmeen viikkoon, ellei hän loukkaantuisi.
Rafael naurahti nolona toisen sanoille, Nilamin huomatessa teepannun tyhjäksi.
"Ei kai haittaa, että join kaiken? Olipahan hetkeksi töitä käsille ja suulle" mies sanoi ja pudisti päätään toisen pahoittelulle.
"Minusta oli vain hyvä, että sait nukutuksi. Näytät virkeämmältä ja terveemmältä. Vaikka en ihmettele, vaikka olisit taas väsynyt. Olet mutissut jotain unissasi ja tapellut lakanan kanssa" Rafael sanoi, katsoi toista silmät sirrillään.
"Onko sinulla huolia vai nukutko aina noin levottomasti?" blondi kysyi ohimennen, ennenkuin katsoi ikkunasta ulos. Aurinko oli onneksi nyt hetkellisesti pilven takana, joten palohaavoja mies ei saanut, tällä kertaa.