Post by Deleted on Nov 11, 2009 17:30:02 GMT 2
//anteeksi mielikuvittomasta otsikosta Nerpyli tänne! //
Freno. Kalastajien, merimiehien ja juoppojen paratiisi. Satamakaupunkissa oli aina vilinää ja vilskettä, jopa silloin, kun tuuli kamalasti ja aurinko oli pilvien peitossa.
Tori myyjät huusivat mitä milloinkin ja hyvä etteivät heittäneet myytävää tuotetta kasvoille, että asiakas näkisi tuotteen hyvin.
Kaikkea tätä katsoi Neji Reise, vaunuissa, jotka kulkivat verkkaisesti eteenpäin.
Hän oli tullut kaupunkiin bisneksien takia, mutta ne alkaisivat vasta ilta myöhään muiden hänenlaistensa kanssa.
Olisi siis aikaa katsella ympärilleen, ja etsiä vaikka pojille ja hänen tulevalle vaimolle jotkin pikku tuliaiset.
Mies kopautti ikkunaa hänen ja ajajan välissä, jolloin ajaja pysähtyi ja Neji pääsi ylos. Kreivi sanoi, että ajaja voisi mennä jo sovittuun paikkaan ja vaikkapa levätä, koska he lähtisivät Frenosta puolenyön aikoihin. Mies jatkoi matkaansa, naksauttaen kieltään hevosille ja pian tämä hävisi nurkan taakse, jättäen Nejin keskelle toria.
Mies katsahti ympärilleen ja hymyili pienesti. Hän sai näköjään huomiota. Mies nosti villakangastakkinsa kaulusta ja tunki kädet taskuihinsa, ennenkuin lähti kohti kauppoja.
Parinkymmenen minuutin päästä miehellä oli lahjat pojille: Nathanille nahkakäsineet ja Gabrielille kaulahuivi. Videlille hän ei ole vielä löytänyt mitään, mutta uskoi että koru liikkeestä löytyisi jotain. Sitten mies mietti, että hän voisi käydä taideliikkeessä, ostamassa uuden taulun olohuoneen seinälle ja pälyili ympärilleen.
Hetken toikkaroituaan, eräs vanha rouva kertoi tästä Andelailèsta, joka teki hyviä tauluja. Mummo neuvoi tien.
//onko tyttölläsi taide liike, vai neuvoiko mummo Nejin tämän talolle? toivottavasti alku ei ole sekava?//
Freno. Kalastajien, merimiehien ja juoppojen paratiisi. Satamakaupunkissa oli aina vilinää ja vilskettä, jopa silloin, kun tuuli kamalasti ja aurinko oli pilvien peitossa.
Tori myyjät huusivat mitä milloinkin ja hyvä etteivät heittäneet myytävää tuotetta kasvoille, että asiakas näkisi tuotteen hyvin.
Kaikkea tätä katsoi Neji Reise, vaunuissa, jotka kulkivat verkkaisesti eteenpäin.
Hän oli tullut kaupunkiin bisneksien takia, mutta ne alkaisivat vasta ilta myöhään muiden hänenlaistensa kanssa.
Olisi siis aikaa katsella ympärilleen, ja etsiä vaikka pojille ja hänen tulevalle vaimolle jotkin pikku tuliaiset.
Mies kopautti ikkunaa hänen ja ajajan välissä, jolloin ajaja pysähtyi ja Neji pääsi ylos. Kreivi sanoi, että ajaja voisi mennä jo sovittuun paikkaan ja vaikkapa levätä, koska he lähtisivät Frenosta puolenyön aikoihin. Mies jatkoi matkaansa, naksauttaen kieltään hevosille ja pian tämä hävisi nurkan taakse, jättäen Nejin keskelle toria.
Mies katsahti ympärilleen ja hymyili pienesti. Hän sai näköjään huomiota. Mies nosti villakangastakkinsa kaulusta ja tunki kädet taskuihinsa, ennenkuin lähti kohti kauppoja.
Parinkymmenen minuutin päästä miehellä oli lahjat pojille: Nathanille nahkakäsineet ja Gabrielille kaulahuivi. Videlille hän ei ole vielä löytänyt mitään, mutta uskoi että koru liikkeestä löytyisi jotain. Sitten mies mietti, että hän voisi käydä taideliikkeessä, ostamassa uuden taulun olohuoneen seinälle ja pälyili ympärilleen.
Hetken toikkaroituaan, eräs vanha rouva kertoi tästä Andelailèsta, joka teki hyviä tauluja. Mummo neuvoi tien.
//onko tyttölläsi taide liike, vai neuvoiko mummo Nejin tämän talolle? toivottavasti alku ei ole sekava?//